31.3.08

Lehden kääntyessä

Huomenna aloitan uuden työn. Hyödynnän tämän taitekohdan lietsomalla itseni hyrisevään ajatusmyräkkään. Erikoista, miten mieli toimii parhaiten paineen alla, pakon edessä ja nurkkaan ahdistettuna. Rauhallisena ja rentoutuneena en saa hahmotettua elämäni suuria kuvioita, stressaantuneena kyllä. Aivan kuin minun olisi aina pakko aiheuttaa jokin kriisi, jotta saisin liikutettua oivalluksen rattaita muutaman pykälän eteenpäin.

Tästä syystä pidän Rodinin Ajattelija-veistosta harhaanjohtavana. Miten paikoillaan istuen voi muka ajatella? Ihminen ajattelee ollessaan liikkeessä, tehdessään jotakin.

2 kommenttia:

Veloena kirjoitti...

Onpa hyvä kiteytys. Taidan olla aika samanlainen. Jos minulla on tilaisuus istua ja miettiä "kaikessa rauhassa", taatusti MITÄÄN ei tapahdu. Paitsi hurisemista :D.

Mutta toisaalta, stressikatastrofikriisissä muutokset saattavat nykäistä aika äkäisesti. Huuooh, miltähän näyttäisi do-it-yourself-ajattelija -patsas? Varmaan hän raahaisi muuttolaatikoita tai jotain vastaavaa.

Voimia siihen, että arki palaa ;)

Dyro kirjoitti...

Niin, ensimmäinen päivä nykäisi aika tavalla. Ala on aivan uusi ja kaikki on riskialtista. Ilmeisesti en vain kerta kaikkiaan osaa ajatella etukäteen riittävän tarkasti sitä, miltä asiat tuntuvat. Se on kai vika ihmisessä.

Arjen paluuta odotellessa voikin sitten hurista.