7.1.08

Tunnettu sotilas

Kansallisteatteri alkaa nopeasti. Ensin ollaan ulko-ovella ja saman tien jo lämpiössä. Ei mitään alkusoittoja ja eteisjohdatteluja, täyttä asiaa alusta lähtinen, ominaistuoksua myöten. Istun kolmannelle riville reunaan.

Kristian Smedsin Tuntematon sotilas on hyvä ja suosittelen sen katsomista jos vain lippuja enää saa. Tämän enempää ylisanoja en aio käyttää, uskokaa heti ja hyvällä. En ole ehkä koskaan nähnyt näin hienoa ja moniulotteista teatteria. No, nyt ylisanailin. Otan sen takaisin. Toisen puoliajan intensiteetti on vähäisempi kuin ensimmäisen, ikään kuin ohjaajalta olisivat alkaneet ideat loppua. Kohua herättänyt ampumiskohtaus on osoitus tästä, turha siitä olisi ollut riehaantua. Jos on kuluttanut ideasäkkinsä pohjia myöten kohtausta edeltävän kolmen tunnin aikaansaamiseksi, ja haluaa sitten kritisoida nyky-Suomen etovaa uusliberalistista meininkiä, niin ei kai sitä muuta keksi kuin ampua kuvia, perrke-le! Luulen minä.

Näyttelijät ovat mestarillisia, ja kaikki se kokeellisuus jonka lehdistä voi lukea - pesukoneet venäläisinä, pulkan hinaaminen tolppaan, Ladan romutus tankkina, musiikkinumerot - toimii niin ettei mikään vieraannuta mistään eikä tunnu lainkaan kokeelliselta. Menkää, menkää, tätä näytelmää ei saa jättää näkemättä!

Ei kommentteja: