29.11.07

Iso Paja valvoo

Tänään minulle soitti nainen, joka sanoi olevansa Viestintäviraston asialla ja kertoi asuinalueellani tehtävän tehostettuja TV-maksutarkastuksia. Viestintäviraston mukaan en ole maksanut TV-maksua, ja nainen tiedusteli, oliko asia päässyt mahdollisesti unohtumaan. Ei ollut unohtunut. Irtisanoin TV-maksun, koska minulla ei ole televisiota.

Ihme kyttäämistä. Taitaa YLE olla epätoivoinen möhlittyään digisiirtymän ja kadotettuaan sen myötä joukon maksajia.

No, jos TV-maksutarkastaja tulee käymään, en avaa ovea ihan siksi, että haluan hankkia itselleni lisää ikävyyksiä ja joutua poliisiasemalle selvittämään, että minulla ei ihan totta ja aikuisten oikeesti todellakaan ole telkkaria (poliisiasemalle joutumisesta kertoo huhu, jonka todenperäisyyden haluan selvittää kokeellisesti, onpahan sitten jotain kirjoitettavaa tännekin).

Sillävälin katselen DVD:itä ja Youtubea, skypetän, kirjoitan, facebookaan ja luen kirjoja, lehtiä ja blogeja. Maailmassa on riittämiin kotona nautittavaa viihdettä ilman telkkariakin.

28.11.07

Tosiasia

Tila haltuun, tilanne haltuun.

Suoristan äänitteen / mikä yhteiskunnassa on vikana

Poliisi valvoi tehostetusti liikennejuopumuksia koko maassa
23.-25.11.2007 . Valvonnassa jäi kiinni 390
sosialismirattijuoppoudesta epäiltyä.

Valvonnan yhteydessä sosialismipoliisi sosialismipuhallutti
kaikkiaan noin sosialismi82sosialismi000
sosialismiajoneuvon sosialismikuljettajaa. Heistä sosialismi350
sosialismipuhalsi sosialismipoliisiin sosialismialkometriin
sosialismirattijuoppoutta osoittavat sosialismilukemat.
Sosialismihuumausaineita tai sosialismilääkkeitä
sosialismiväärinkäyttäneitä sosialismikuljettajia sosialismipoliisi
sosialismikohtasi sosialismikoko sosialismivalvonnan sosialismiaikana
sosialismiliikenteestä sosialismi40 sosialismi.

Sosialismivaikka sosialismipoliisi sosialismitiedotti
sosialismivalvonnasta sosialisminäkyvästi sosialismietukäteen,
sosialismikiinni sosialismijääneiden sosialismirattisosialismijuoppojen
sosialismimäärä sosialismioli sosialismisuuri. Sosialismivalvontajakso
sosialismiliittyy sosialismipoliisin
sosialismivaltasosialismikunnalliseen
sosialismiliikennesosialismiturvallisuussosialismitoimintasosialismisuunnitelmaan
sosialismi2007 sosialismi sosialismi sosialismi.





(Tämä on silkkaa päänräävintää usenetin yhteiskuntakeskustelijoiden kirjoitustyylistä, lähdeteksti löytyy sisäministeriön sivuilta.)

23.11.07

Ilmansuuntaan siirtyminen

Marraskuu-nimisenä epävuodenaikana moni haluaa lähteä etelään. Minä haluan lähteä hyvin kauas pohjoiseen. Jos kerran on talvi, kylmää ja pimeää, niin olkoon sitten kunnolla lunta, pakkasta ja kaamosta. Sellainen on rauhoittavaa, yhtä virkistävää kuin etelän loma, mutta eri tavalla.

22.11.07

Koettua

Espoon yllä leijuu tuoreen hillomunkin tuoksu.

Persoona

Minulla on useita nimimerkkejä, joilla kirjoitan mitä milloinkin sinne tänne, oikeastaan vain roiskaisuja vailla pyrkimyksiä mihinkään ja joskus jopa ainoastaaan siksi, että näppäinten painelu sormilla on taktiilisesti miellyttävää.

Olen havainnut, että kullekin nimimerkille on alkanut muodostua oma persoonansa: on Väittelyturnajais-Robert, Ärsyttäjä-Kalevi, Hullu-Paavo ja Beatnik-Fritjof (nimet muutettu). Ainoa nimimerkki joka on pelkästään minä, ja on tämä Dyro. Luulen tämän johtuvan siitä, ettei Dyro merkitse verbaalisesti minulle yhtään mitään, kun taas nuo toiset nimimerkit olen valinnut jotenkin henkilökohtaisin perustein, ja valintahetkellä vallinnut mielentila on assosioitunut voimakkaasti nimimerkkiin ja alkanut muuttaa sen luonnetta.

No mitä sit? No ei sit mitn.

21.11.07

Siin on pauttiarallaa sellanen kolmen kiloeuron käppi

Yritin keksiä otsikon, joka ärsyttäisi minua mahdollisimman paljon, ja mahdollisesti onnistuinkin. "Pauttiarallaa" on rempseänletkeä mölähdys, josta tulee Keskustapuolue mieleen, "kiloeuro" on näennäisinsinöörihtävää mittayksikköhämärrystä ja "käppi" on hirvittävimpiä anglismeja mitä kielessä liikkuu, eikä se kirjoitusasun suomalaistamisella parane.

Joo. Jos ei muusta, niin otsikosta voi aina keksiä asiaa.

Kävin veljen kolmannen lapsen ristiäisissä. Mikään ei ole niin miellyttävää kuin tanakka keskiluokkaisuus kaikkine lieveilmiöineen, eikä tässä ole ivan häivääkään. Avaran henkisen liikkumatilan lisäksi keskiluokkaisuus on vapautta elää materiaalisesti miten mielii - vaikka elää ilman kirjoja, kirjahyllyä ja kotiteatteria jos niin haluaa. Sama se, elintasokilpailu tapahtuu siellä missä halutaan olla jotakin enemmän, missä keskustelu on sosiaalista shakkia, pokeria tai nokittelua. Keskiluokkaisen ei tarvitse osallistua pätemispeleihin. Elo on mukavaa, miellyttävää, kaunista ja viihtyisää. Keskiluokkaisuus on mielentila.

14.11.07

Lause jää eloon

Eräs kuolemattomia lauseita kaveripiirissäni on jäyhissä sukujuhlissa pitkän vaivautuneen hiljaisuuden jälkeen tokaistu "Kärpäset hävis ku lehmät tapettii."

Kärpäset hävisivät, kun lehmät tapettiin? Kärpäset hävisivät kuin lehmät tapettiin?

8.11.07

Tapahtuneisuutta

Tunne-elämän pakkokollektivisointi ei ole hyvä asia. Sen jälkeen ilotulittamisestakin tulee moraalisesti paheksuttavaa.

Palasia

Ikeasta saamani rikkinäisen kirjoituspöydän tilalle toimitettiin hetki sitten uusi. Prosessi kesti päivälleen kolme viikkoa ja vaati neljä puhelinsoittoa asiakaspalveluun. Minulla oli hienot suunnitelmat siitä miten neuvottelen jämerästi itselleni korvaavan kappaleen tietyllä kellonlyömällä ja rahallisen hyvityksen kaupan päälle, mutta eihän siitä mitään tullut - ei nimittäin ollut ketään, jolle olisin voinut olla aiheellisesti vihainen:

Asiakaspalveluun vastaaja ei hoida reklamaatioita itse, vaan laittaa ne eteenpäin Käsittelijälle.

Käsittelijä ei hoida kuljetuksia itse, vaan laittaa ne eteenpäin Kuljetusliikkeelle (jota en mainitse nimeltä, mutta se on Box Delivery)

Kuljetusliike ei soita minulle kuten pitäisi, mutta väittää Käsittelijälle soittaneensa eilen ja toissapäivänä puhelimeeni, johon en muka ole vastannut. Ei pidä paikkaansa, puhelimessa ei ole vastaamattomia puheluita, eikä koputustoimintokaan ole hälyttänyt.

Kuljetusliikkeen autokuski ja tämän kanniskelijakaveri eivät ole tämä Käsittelijälle soittanut henkilö - he vain kantavat pöydän sisään ja kysyvät, eikö minulle ole kerrottu, että pois vietävä pöytä pitäisi purkaa. Eipä ole ei, ja milläs minä sitä purkamaan, kun en edes tiedä koska toimitus tapahtuu, eikä minulle soiteta puolta tuntia aikaisemmin, niinkuin pitäisi.

Huoh. Miten olla vihainen oikealle henkilölle tapauksessa, jossa vastuu on jakautunut pieniin palasiin ja informaatio ei kulje kunnolla (eikä ole mahdollista saada selville, miksei se kulje ja kenen syy se on)?

No, pöytä on nyt tuossa, nurinpäin, sillä minulla ei ole vasaraa, jolla hakata muoviset tassut pöydänjalkojen päihin estämään lattian naarmuuntumista. Korvaavia työkaluja ei oikein ole, koska ruuvimeisselin pää, jakoavain tai kattilan pohja eivät toimi yhtä hyvin kuin vasara. Edelliseen pöytään en tassuja asentanut, koska vasara puuttui silloinkin, ja pidin asennusta rikkinäiseen kaluun muutenkin turhana vaivana.

6.11.07

Kuusi kieltä ja Black & Decker

Tartun tilaisuuteen kuin aito ja oikea aktiivinen urasuuntautunut kansalainen ja menen IT-Yrityksen järjestämään massarekrytointitilaisuuteen. Menen vahingossa väärälle bussipysäkille. Erheen huomattuani juoksen toiselle pysäkille. Nousen oikean numeroiseen, mutta silti väärään bussiin, jonne ei matkakortti käy. Nousen toiseen bussiin. Se ajaa harhaan ja kuski pyytelee vuolaasti anteeksi. Ei mitään, ehdin hyvin. Syön ruokaa ja katselen tönkköenglannin pönöttämiä PowerPoint-esityksiä. Pukujantteri tarjoutuu viemään tyhjän lautasen kädestäni heti kun se on tyhjä. Palvelu siis pelaa, on viiniä ja kuohuviiniä. Minä juon Aquaa.

Rekryfirma on valinnut minut pikahaastateltavien joukkoon, ja painun odottelemaan hissiaulaan minne käskettiin mennä viisi minuuttia ennen haastattelun alkua. Tutkailen tauluja ja pirtsakka naikkonen noutaa minut ja monta muutakin, suristen pirtsakkaa amerikanenglantia koko ajan. Meidät paimennetaan sisään toimistotiloihin ja meille osoitetaan karsinat, joissa pikahaastattelija odottaa. Minun karsinani on numero kaksi. Haastattelija on vähän myöhässä, mutta nousee sitten avaamaan oven ja pyytää sisään. Hän on pirtsakka-naisen klooni, harjoitellun empaattisesti elehtivä nainen, joka ilmoittaa, ettei firman edustaja pääse paikalle. No haistakaa kukkanen, ajattelen. Nainen tenttaa minua 15 minuuttia. Olen karsinasta ulkona ensimmäisenä. En tiedä onko se hyvä vai huono merkki. Minulle kerrotaan, että tänään kello kahdeksaan mennessä saan tietää pääsenkö seuraavaan haastatteluun. Poistuessani tiloista nappaan salaa kännykällä kuvan ihan huvikseni.

Kotimatkalla tuumiskelen, milloin mahdan oppia, ettei puhdas IT-ala sovi minulle. Saan viestin IT-Yrityksessä toimivalta ystävältäni: tää firma on rallikuskienglannin ja pönötyksen mekka, ja seuraava toimari on taatusti saneeraaja.

Ottaa päähän jos soittavat ja sanovat että pääsen jatkohaastatteluun. Ottaa päähän, jos soittavat ja sanovat etten pääse.

Lisäys: tämä arpa ei voita, eikä ota yhtään päähänkään.

Lisäys: Google-mainoksessa luki Liquid Particle Counter, mutta minä luin sen muodossa Liquid Perkele Counter, eli alitajunta viestii, ehkä sittenkin ottaa vähän päähän, noin millilitrahitusen verran.

Alastomien silmien objekti

Ajoittain liikuskelee komeettoja taivaalla; tälläkin hetkellä yksi räjähtää ja näkyy paljaisiin silmiin. Kiertorata ja sen projektio taivaankannella, silmukoita, kiihdytyksiä ja jarrutuksia. Jos komeetta eksyy, alkaako se kiertää kehää eksyneen lailla. Eikö se niin tee nytkin, painovoiman vankina. Siivetönnä en voi lentää, vanki olen painovoiman. Siipiä ei komeetalla ole, pyrstö on, mutta lentääkö komeetta, tuo möykky tiivistynyttä avaruususvaa, vai matkaako vain? Tarvitaanko lentämiseen ilmameri ja planeetan pinta lähituntumassa, vai kelpaako tyhjiö ja ammoin saatu, ehtymätön liike-energian sysäys?

1.11.07

Eio totta on se eio on

Soitin Ikeaan. Reklamaatioasiallani on Käsittelijä, jolle jätettiin soittopyyntö. Käsittelijä ei soittanut. Tavallaan hyväkin, koska kännykkäni akku oli lopussa ja se olisi voinut nyykähtää kesken kiivaan puhelun.

--

Digitalisoitumisen syrjäyttäessä analogisia laitteita maailmassa käy yhä harvinaisemmaksi analoginen häiriömoodi. Tiedättehän, sellainen häilyvä, välähtelevä, särisevä ja lepattava vikaantumisen ilmiasu, jota esiintyy vaikkapa filmiprojektorissa, kun filmi ei ole kunnolla paikoillaan, hehkulampun väristessä viimeisiään ennen poksahtamisa, huonon kitarapiuhan pätkiessä, analogisen television kuvan sulaessa vellovaksi, mutta tunnistettavaksi muhjuksi jonkin juotoksen ollessa hapertunut. Joissakin mainoksissa ja filmiyhtiöiden tunnuksissa analogista häiriömoodia käytetään tehokeinona.

Digitaalilaitteet häiriintyvät toisin, paljon raaemmin. Ne menevät vain umpimielisesti juntturaan, kuva pikselöityy ja jumittuu, toiminta tyssää täysin, ääni jää kiertämään kehää tai vaikenee. Digitaalinen häiriömoodi on tyly ja läpitunkematon, luotaamaton, terävä ja julma.