23.2.07

Sanamagiaa

Teini-iän kielenkäytöstä muistan verbin hyönätä. Sen merkitys oli sumea, lähinnä sillä tarkoitettiin hyörinää tai kiivasta tavoitehakuista toimintaa. Luulin, että se on tyhjästä putkahtanut sana, mutta ehkä niin ei olekaan. Ehkä hyönätä ja hyönteinen ovatkin samaa juurta. Hyönteiset yleensä hyörivät ja hyönäävät, suomen kieli hahmottaa hyönteiset niiden toiminnan kautta. Englanniksi hyönteiset, insects, on leikattu osiin, (latinan in + secare, leikata), niillä kun on useimmiten selkeästi erottuvat ruumiinosat - eturuumis, keskiruumis ja takaruumis - kuin toisistaan melkein irti leikatut palaset.

Etymologiaan ja kielten tapaan hahmottaa maailma voisi upota pitkäksi aikaa.

Nyt jos koskaan kaipaan suomen kielen etymologista sanakirjaa kotiovelle toimitetuna. Liikeidea: kirjataksi, joka toimii samalla periaatteella kuin pizzataksi. Ostan kirjan kirjakaupasta netissä, ja kirjataksi tuo sen minulle, myös iltaisin ja etenkin iltaisin.

2 kommenttia:

Eufemia kirjoitti...

Suomen sanojen alkuperä, artikkelista "hyönteinen":

"Ilm. deskr. sana, jolle läheisiä ovat sm (Lönnr) hyönti 'pieni ja kevyt hiukkanen', murt. hyönätä (paik. VarsSm), hyönteleidä 'liikehtiä levottomasti; lähennellä, pyrkiä suosioon (esim. koira, kissa)', hyöneessä, hyönäyksessä 'touhussa', hyönteisillään 'liikkeellä, liesussa'."

Etymologinen sanakirja kuuluu välttämättömien omistettavien joukkoon. Ole hyvä.

Dyro kirjoitti...

Kiitos, tämä pelasti yöuneni.