18.12.06

Nopeus kutistaa ajan

Ajoin turboahdetulla Saksan autoteollisuuden tuotteella rannikkokaupunkiin ja takaisin. Autoilusta on jo vuosikymmeniä sitten kadonnut pelkkä matkanteon mielihyvä, mutta vasta kun napsautin penkinlämmittimen päälle, ymmärsin mitä oli tullut tilalle: ruumiillinen nautinto. Ei penkinlämmitin käy kuumana siksi, että jonkun talvinen ahteri sitä kaipaisi, vaan siksi, että pakaroiden ja takareisien lämmitys tuottaa mielihyvää (eikä siinä muuten munat haudu, vaikka toisin väitetään). On kuin istuisi saunan lauteille tai kuumaan hiekkaan. Nämäkin asiat on varmasti tutkittu, sen verran runsaasti istuin työntää lämpöenergiaa jo säädön alkukolmanneksessa.

Puhumattakaan vaihdekepin nupista, jossa on juuri oikea pyöreä muoto, tarkka liike ja päällä sopivan kitkainen, mutta silti niin parahultaisesti luistava läpinäkyvä muovipyörylä, että sitä täytyy hipelöidä koko ajan. Minä nyt toisaalta kosketankin koko ajan kaikkea, sillä kädet ajattelevat omia aikojaan, eivätkä pelkät silmät ja korvat kerro maailmasta tarpeeksi. Vaaditaan vuosikymmenien tutkimus- ja tuotekehitystyö, että auton sisätilojen taktiilinen maailma saadaan kohdalleen, mutta kyllä se sitten onkin miellyttävää.

Parasta on kuitenkin vaivattoman voiman tunne pienen jalan ojennuksen päässä. Ei moottorin möyrynää, vaan vain lievä kiihtyvyyden tunne ja nopeusmittarin neulan äkillinen kääntyminen oikealle. Moottoritiellä menin sataakuuttakymppiä ohi rekoista ilman mitään ylimääräistä vaivaa tai hälyä, ja ymmärsin mitä Adolf Galland tarkoitti kommentoidessaan suihkuhävittäjä Messerschmitt 262:n koelennolta palattuaan: "on kuin enkelit työntäisivät".

Niin se on. Vauhti on ihana asia. Se ei ole, että näkee yhtäkkiä hirven ylittävän tien, siinä tulevat salamannopeasti mieleen onnettomuuksien todennäköisyydet ja pysähtymismatkaa säätelevät fysiikan rautaiset lait. Vaan mitäpä tuosta, emme hirven kanssa kuolleet, eikä kolari ollut edes lähellä, koska hirvi oli kaukana suoran toisessa päässä.

Autoissa ja muissa koneissa on se hyvä puoli, että ne ovat käskettävissä ja niiden käyttäytyminen ennustettavissa ja hallittavissa. Ihmisiin ja hirviin sama ei päde. En jäänyt miettimään tätä, vaan hetken päästä mentiin taas vaivatta kovaa ja se oli edelleen nautinnollista.

Ei kommentteja: