5.12.06

Fossiilien henkiinherättäminen

Vuosaaren satamaa ruopattiin, ja pohjaliejun seasta löytyi mammutin kyynäluu. Ikää sillä on 150 000 vuotta.

Jos biotekniikan kehitys ja onnellinen sattuma joskus kohtaavat, saattaa tuollaisesta fossiililöydöstä löytyä niin paljon DNA:ta, että sen perusteella voidaan synnyttää uusi mammutti, eli kloonata eliö aikakausien yli. Jos vielä tapahtuisi niin, että käytössä olisi monia suunnilleen saman ikäisiä mammutin fossiileja ja kaikista voitaisiin luoda uusi mammutti, meillä olisi pian kokonainen mammuttilauma, jota markkinoitaisin ehkä aitona ja autenttisena jääkauden aikaisena nähtävyytenä. Luultavasti saisimme nähdä kasapäin dokumentteja näistä uusmammuteista ja niiden käyttäytymisestä.

Minua kuitenkin epäilyttää se, olisiko uusmammuttien käytös lopultakaan samanlaista kuin niiden esi-isien. Mammutit ovat nisäkkäitä, ja nisäkkäät eivät toimi pelkästään vaistojensa varassa, vaan oppivat toisiltaan, varsinkin jos ne elävät laumassa. Kymmenien tai satojentuhansien vuosien katkos nollaa lauman osaamisvarannon, ja jäljelle jäävät vain geenien ohjaamat vaistotoiminnot. Siksi uusmammuttilauma käyttäytyisi varmasti hyvin eri tavalla kuin alkuperäinen lauma. Epäilen, oppisiko se selviytymään luonnossa ollenkaan ilman ihmisen apua.

Mitähän tapahtuisi, jos ihmiskunta kuolisi sukupuuttoon, ja satojentuhansien vuosien päästä jokin älykäs eliölaji kloonaisi ihmisfossiileista joukon uusia ihmisiä? Millainen olisi heidän muodostamansa yhteiskunta?

Ei kommentteja: