19.11.06

Lihahuoneilmiö

Sydän liikuttaa ihmistä ja nyt en puhu vertauksin. Kun istun tuolissa selkä irti selkänojasta, sydämeni lyö verkkaisesti, ja jokaisella lyönnillä huojahdan hieman edestakaisin. Tällaisista kokemuksista tulee levollinen olo.

Vanha tuttava tulee vastaan tavaratalon liukuportaissa ja jää ilahtuneena juttelemaan. Emme ole vaihtaneet kuulumisia vuosiin. Olen hyvillä mielin satunnaisesta tapaamisesta. Tällä viikolla olen joutunut erikoisella tavalla ihmisten hyväntahtoisuuden ympäröimäksi. Se täytyy panna kiertämään sopivan tilaisuuden tullen. Marraspimeys ei häiritse minua, ei suru eikä alakulo. Tämä menee näin, koska se ei voi mennä toisin. Tuntuu kuin olisin turvassa, tapahtui mitä vain. Tunne on peräisin jostain hyvin kaukaa lapsuudestani. Minun täytyy yrittää välittää sama tunne tyttärelleni. Jos onnistun siinä, voin sanoa saaneeni aikaan jotakin merkittävää.

Ei kommentteja: