13.8.06

Memeettisiä kävelyretkiä

Kriisipuurosta löytyi haaste, ja sitten myös Hetkistä, joten toimeksi!

1. Yksi kirja, joka muutti elämääsi:

Olisi kiva nimetä suoralta kädeltä jokin tuollainen teos, mutta en usko että yksikään kirja on muuttanut elämääni, ellei sellaisena pidetä lahjaksi saamaani aapista, josta opin omin päin lukemaan. Tarina on varmaan aapisen tyyppiä myöten sama kuin Kriisillä, joten ei siitä sen enempää.

Jos jokin tekstituote on todella muuttanut elämääni, niin se on blogit. Mikään muu ei ole inspiroinut niin monitahoisesti paljon kuin blogien lukeminen.

2. Yksi kirja, jonka olet lukenut useammin kuin kerran:

Cordwainer Smithin kokoomateos Planeetta nimeltä Shajol. Scifinä aivan ylittämätöntä, kuvaisin sitä parhaiten valitettavan englanninkielisellä sanaparilla alien beauty. Runollista ja komeaa.

3. Yksi kirja, jonka tahtoisit mukaasi autiolle saarelle:

Tällä kysymyksellä halutaan tietysti ovelasti tiedustella, mikä olisi niin hyvä kirja ettei siitä voi mitenkään luopua. Miellän aina, että näissä kysymyksissä autiolle saarelle joudutaan, ei mennä omasta tahdosta. Siksi olen niin tosikko, että ajattelen selviytymisasioita, joten valintani olisi Boatbuilding for Beginners.

4. Yksi kirja, joka teki sinusta hupakon (giddy):

Tämä oli helppo. Woody Allenin Parhaat, joka on suomennoskokoelma teoksista Without Feathers ja Getting Even. Sen luettuani sekosin kokonaan Allenin absurdismiin, jonka rinnalla joku Douglas Adams ei ole mitään (en ikinä piitannut Adamsista muutenkaan, anteeksi) ja Terry Pratchett ei ole kukaan. Luin kirjan juuri ennen lukioon menoa, infektoin sillä ystäväni J:nkin ja ensimmäisen luokan äidinkielen tunnit menivät sitten niin, että kirjoitimme toisillemme päättömiä juttuja, emmekä oikein jaksanneet seurata opetusta, kunnes opettaja kerran alkoi polkea jalkaa ja huutaa "Tää tunti on hei mun show! Älkää häiritkö opetusta!"

5. Yksi kirja, joka sai sinut puhkeamaan kyyneliin.

Kunpa olisikin, mutta kun ei tällaistakaan ole. Tai onpas, 12-vuotiaana lukemassani Tiikeri-sarjan scifikirjassa Kolme K - kaupungin valtias on kohta, jossa hirmuvaltaista Kolme K -tietokonetta vastaan taistellut sankarityttö Caro saa koneen ampuman lasersäteen silmiinsä ja sokeutuu. Alkoi sataa, ja Caro käänsi sokeat kasvonsa kohti taivasta - lause joka jäi pysyvästi mieleeni, koska olin niin liikuttunut. Siihen tietysti vaikutti se, että murrosiän kynnyksellä aloin kiintyä aivan erityisesti scifikirjojen teinisankarittariin.

Esiteininäahmin paljon scifiä, Tripodien aikaa ja mitä ikinä, ja parhaat lukukokemukseni ovatkin peräisin sieltä. Mielikuvitukseni toimi tuolloin voimakkaasti, mutta aika eriskummallisesti: lukiessani näin paikat ja tapahtumat sieluni silmin, mutta ne olivat aina versiointeja joistakin tutuista paikoista, eivät useinkaan mitään täysin uutta. Esimerkiksi Tripodien ajassa oli otuksia nimeltä Mestarit, jotka asuivat kuvulla peitetyissä kaupungeissa itselleen sopivaa kaasuseosta hengittäen. Kuvittelin Mestarien asunnot melko samanlaisiksi kuin korkeassa kerrostalossa asuneen ystäväni ahtaan kylpyhuoneen, mutta ikkunat vain olivat kolmion muotoisia suorakulmion asemesta. Sormusten herrakin tapahtui kotinurkilla, jossa kyllä oli jokea, koskia, merta, puulajipuistoa ja luonnonsuojelualuetta, mutta Tuomiovuori piti sentään kuvitella itse.

Nykyään mielikuvittaja pysyy lukiessa taustalla, eikä hypi sielun silmille niin voimakkaasti. Se on todellinen harmi.

6. Yksi kirja, jonka toivoisit tulleen kirjoitetuksi:

Kirja joka saisi minut taas innostumaan kirjallisuudesta. Mahtaako sellaista ollakaan?

7. Yksi kirja, josta toivot, ettei sitä olisi koskaan kirjoitettu:

Ruhnama on onnistunut tuhoamaan Turkmenistanin koululaitoksen aika hienosti. Muutenkin mikä tahansa kirja, joka on suoraan tukenut uskonnollista tai poliittista väkivaltaa saanut jäädä kirjoittamatta.

8. Yksi kirja, jota luet paraikaa:

Jari Järvelä: Veden paino.

En jaksa kiinnostua. Sitä ennen luin Hotakaisen Juoksuhaudantien ja Juhani Kellosalon romaanin Kymmenen. Kumpikaan ei tehnyt vaikutusta puoleen eikä toiseen.

Jokin on sammuttanut kirjallisuudesta valot, siis jokin päässäni, tarkoitan. Kirjallisuus on lakannut vaikuttamasta millään tavalla. Voi olla, että luen vääriä kirjoja, mutta epätoivoisen genrehyppelehtimisenkin jälkeen tilanne on sama. Ei jaksa kiinnostaa, ja se on murheellista. Minun täytynee alkaa kirjaselibaattiin. Musiikkiselibaattia kokeilin muutama vuosi sitten. sitä kesti kaksi vuotta, mutta se oli sen arvoista.

9. Yksi kirja, jonka olet aikonut lukea:

Joku hyvä Churchillin elämäkerta on ollut lukusuunnitelmissa jo pitkään, koska olen Churchillin puheiden suuri ihailija, ja olen lataillut niitä Soulseekillä niin paljon kuin vain olen käsiini saanut. Churchillin englanti on monimutkaista ja jylhää, ei mitään nyky-BBC:n vesitettyä iisienglantia.

10. Nyt haasta viisi bloggaajaa:

Enpä, koska tämä meemi on jo kiertänyt blogosfäärin varmasti kahteen kertaan. Muutan meemiä seuraavasti:

1. Yksi levy, joka muutti elämääsi:

2. Yksi levy, jonka olet kuunnellut lähes puhki:

3. Yksi levy, jonka tahtoisit mukaasi autiolle saarelle:

4. Yksi levy, joka teki sinusta hupakon (giddy):

5. Yksi levy, joka sai sinut puhkeamaan kyyneliin.

6. Yksi levy, jonka toivoisit tulleen äänitetyksi:

7. Yksi levy, josta toivot, ettei sitä olisi koskaan tehty:

8. Yksi levy, jota kuuntelet paraikaa:

9. Yksi levy, jonka olet aikonut kuunnella:

10. Nyt haasta viisi bloggaajaa:

Lauran haastoin jo, haastanpa vielä Last.fm-tuttuja, eli Anna-jo:n, Kriisin, Veloenan ja Hurinan.

Ei kommentteja: