5.5.06

Taitekohdassa

Kuvasin savupilarin kauppamatkalla vähän yli kahdeksalta. Arvelin, että makasiinithan ne siellä palavat. Soitin veljelleni, joka sattui olemaan keskustassa terassilla, eikä osannut sanoa muuta kuin että jostain Kampista päin nousee savupilvi. Tarkempaa tietoa saadakseni soitin ystävälleni Tampereelle, ja hän luki Hesarin sivulta 15 sanan uutisen siitä, että makasiineilla palaa. Kuinka sattuikaan sopivasti purkamisen alkamisajankohdan aattona.

Hieno loppu makasiineille kyllä. Makasiinit kuolivat komeasti!

4 kommenttia:

Veloena kirjoitti...

Juu, poliisisaattueen ja pussikaljailijoiden säestämänä. Seisoimme Viiveen kanssa eduskuntatalon portailla ja katselimme liekkien roihahtamista katon läpi.

Kämmenselät haisevat edelleen puutarhajuhlilta ja puusaunoilta.

Me saimme tiedon tekstarina Turusta toimittajakollegaltani. Ihmeelliset ovat informaation tiet.

Kriisi kirjoitti...

Olisivat nyt malttaneet juhannukseen sen purkamisen kanssa, niin olisi kerrankin ollut kokko, jonka äärelle minäkin olisin jaksanut raahutua.

Dyro kirjoitti...

Juhannus Helsingissä...tulee mieleen kesä jolloin luin pääsykokeisiin, ja olin ainoa asukas kotona koko rapussa. Iltapäivällä alkoi soida joku piippain, ja se soi ja soi ja soi. Lopulta menin katsomaan mistä ääni tulee. Se oli hissin hälytysääni. Kolme ihmistä oli juuttunut hissiin kahden kerroksen välille. Jos en olisi ollut paikalla, heidän juhannuksestaan olisi voinut tulla ikimuistoinen. Tämä tapahtui siis aikaan ennen kännyköiden yleistymistä.

Olen ollut juhannuksena myös Seurasaaressa, ja kohdannut siellä harmaantuvan hippipariskunnan Kaliforniasta. Autenttisen pakanallisväritteinen suomimeininki oli heistä tosi hurmaavaa.

Kriisi kirjoitti...

Juu, juhannuksena on turha raahautua mihinkään maalle "rauhaan", koska se todellinen, jumalainen rauha on nimenomaan kaupungissa :-)

Vielä vaikuttavampaa on olla jossain juhannusta viettävässä maassa, jossa on oikeasti isohkoja kaupunkeja.

Muistan ikuisesti kun olin tulossa manner-Euroopan suunnasta takaisin Suomeen bussilla, ja linkkari saapui Tukholmaan juhannusaattona aamupäivällä. Välillä oli kovia "28 päivää myöhemmin"-fiiliksiä, varsinkin kun tyhjyydestä huolimatta jostain näkymättömistä puskista kuului kännistä örinää. :-)