15.6.05

Soluni pyörivät liitoksissaan

Tapahtuu sellaistakin, että vieras kieli sysää oman kielen niin syrjään, että kaikenlaiset hassut konnotaatiot jäävät huomaamatta. Vai mitä?

Ostin kannettavan, ja jälleen kerran ostotapahtuma oli samanlaista säätöä ja virheilyä kuin taannoisen digikameran kanssa. Lopulta sain astetta paremman mallin alkuperäistä mallia halvemmalla, eli ei täysin huono kauppa. Käyttöohjetta lukiessa meinasi savu nousta päästä: "Verkkosovitin on kytkettävä verkkoon määräykset täyttävällä voimansiirtojohdolla", "Litiumioniakku koostuu pyörösoluista". Ensimmäinen lause ei puhu verkkokortista vaan virtalähteestä, ja toisessa ei ole päätä eikä häntää, kunnes sen kääntää mielessään takaisin englanniksi, jolloin huomaa että kääntäjä on kääntänyt kennoa tarkoittavan sanan cell soluksi.
Miksei voisi sanoa "Virtalähde on liitettävä sähköverkkoon määräykset täyttävällä verkkojohdolla" tai "Litiumioniakku koostuu lieriökennoista" ja niin edelleen. Nuo eivät edes ole vaikeita asioita.

Tämä ei ole turhaa nipottamista. Epämääräisiä käännöksiä on rasittava lukea, sillä ne ovat täynnä semanttista kohinaa, jolloin tekstin lukeminen on kuin suossa juoksemista. Siitäköhän johtuu, että moni kokee englanninkieliset ohjeet helpommiksi lukea, ne kun ovat usein täsmällisempiä. En ole varma onko semanttinen kohina oikea ilmaisu, mutta käännöstieteessä tämä asia varmasti tunnetaan jollakin nimellä.

4 kommenttia:

Tico kirjoitti...

Olen hammastellyt vuosien saatossa aivan samaa. Jostain syysta tama ilmio karjistyy Suomessa silla parissa muussa kotimaassani en ole vastaavaan ilmioon tormannyt.

Johtuneekohan osittain siita etta osa kaannoksista teetetaan kustannussyista esimerkiksi Virossa ja toisaalta taas siita ettei kaantajilla ole edes perustason kasitysta aiheesta saati sitten mielenkiintoa ottaa selvaa. Eikohan kaantajille makseta Suomessakin sivumaaran eika kaannoksen laadun mukaan. Oikolukijaa ei tarvita silla se saastaa kustannuksissa.

Panu kirjoitti...

Siinä on sekin että eräät firmat vaativat käyttämään omaa terminologiaansa, vaikka se olisi kuinka hölmöä. Lisäksi, silloin kun hinta ja deadline on määritelty sen mukaan mitä näkyy Tradoksen sanalukuanalyysissä, käännösmuistista tulevaa paskatekstiä ei voi lähteä muuttelemaan, koska se on oikolukua, josta kuuluu vaatia hintaa erikseen. Jollei ole sovittu oikoluvusta, vaan pelkästä kääntämisestä, niin silloin käännetään eikä oikolueta, vaikka kuinka v-uttaisi päästää käsistään paskaa tekstiä.

Dyro kirjoitti...

Käänöksiä tuskin teetetääv Virossa, sen kyllä huomaisin kieliopin omituisuuksista. Luulen että tämäkin käännös on tehty Suomessa ja oikoluettukin, mutta kääntäjä että oikolukija eivät vain ole tienneet riittävästi tekniikasta tai ovat olleet liian kiireisiä ottaakseen asioista selvää (googlea olisi joutunut käyttämään ehkä kolme minuuttia, ja hakuteoksia ehkä neljä).

Tällaista sattuu kun ketään ei kiinnosta, ja loppukäyttäjät eivät vitsi valittaa. Tämä ei ollut edes paha juttu, näin On Offissa Belkinin kaapelitelineen päällä olevia mainoksia, ja ne vasta olivatkin huonoja. Ä- ja ö-pilkutkin puuttuivat. Kuvata niitä ei saanut.

Dyro kirjoitti...

Vika on oikeastaan koko ketjussa, sillä firmoille myydään käännöstä kuin makkaraa, sanahinnalla ja sekin Trados-luokkien mukaan porrastettuna, mutta mitään sanastotyötä, termityötä tai yhtenäistämistä ei tarjota. Vaikka tarjottaisiinkin, firmat eivät ymmärrä sellaista ostaa, koska se on kallista eikä niin helposti mitattavissa kuin sanamäärä. Kun taustaoletuksena on vielä se, että kääntäminen on pelkkää sanojen konversiota (ja siksi sanahinnalla hinnoiteltu), ollaan jo aika etäällä siitä mitä laadukkaaseen kääntämiseen tarvitaan.

Laadusta tuskin kukaan välittää, paitsi velvollisuudentuntoinen kääntäjä ja oikolukija.