31.3.05

Likavedestä tulee huonot löylyt

Otsikko ei liity kirjoituksen aiheeseen mitenkään, mutta jatkaa edellisen merkinnän saunasarjaa. Seuraavan postauksen otsikoksi olen harkinnut "Piiskaavat itseään puiden oksilla".

Golden Google -ehdokkaat on julkistettu, meni sekin dedis kokonaan ohi silmien tässä täydellisessä mutta lyhytaikaisessa erossa blogistanista. Tällaiset äkilliset etäisyyden otot tuntuvat olevan luonteelleni ominaisia. Ensin musiikkielämä (kaksi vuotta lähes täysin ilman musiikin kuuntelua), sitten töistä opintovapaus (neljä kuukautta) ja blogistanin huomiotta jättö (noin kuukausi). Ajanjaksot irtiotoissa näemmä lyhenevät, trendi on siis muuttumassa kiihkeärytmisemmäksi.

Parppein kommenttiosastolla keskusteltiin koulutusaloista, työllisyydestä, kääntäjien virheistä ja hitsaustaidosta verrattuna akateemiseen koulutukseen. Tottahan se on, että käännöksille on helppo irvailla ja manuaaleista löytää joskus pöljyyksiä, mutta se ei ole niin vakavaa. Tekstityöläisen virheet ovat näkyviä ja saattavat naurattaa tai tarjota pilkkaajalleen ylemmyydentunnon aiheen, mutta hitsaajan virheet ovat piilossa ja yleensä tappavat ihmisiä.
Silti työhönsä tyytyväisimpiä ihmisiä joita tunnen ovat kolme konepajan omistajaa, jotka värkkäilevät tilausten ohessa itselleen ties mitä mukavaa. Kuten pihakeinun ruostumattomasta teräksestä. Se on jykevä, tukeva eikä lahoa. Kiikkuukin juoheasti ja kitinättä kuulalaakerien ansiosta.

Lapsuuden kotikaupunkini oli teollisuuskaupunki, jossa metallintyöstötaito oli kunniassaan. Kuten myös oveluus, oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että Tehtaan pajalta - ja niitä Tehtaita ja pajoja oli useita - varastettiin metallia jotakin vapaa ajan tarvekalua varten, oli askartelun kohteena sitten kalansuomustin tai kymmenmetrinen vene. Olen todella nähnyt tuollaisen ruostumattomista teräslevyistä, kokoon hitsatun veneen, eikä niitä levyjä ole mitenkään ihmeemmin taivuteltu kauniin virtaviivaisen kaareviin muotoihin. Niinpä vene näyttää valtavalta puolen litran maitopurkilta. Keula on tosin hieman monimutkaisemman muotoinen kuin maitopurkin yksinkertainen kiila, tämä keula näyttää ylösalaisin käännetyltä Stealth-hävittäjältä. Perä on kyllä täysin suora pudotus, ja tyyliin sopii että ohjaajan penkki on muovinen oranssi perusbaarituoli, joita näkee missä tahansa keskikaljakuppilassa. En tiedä mistä moottorin on peräisin, mutta tehoa siinä täytyy olla, jotta moinen merihirviö edes lähtisi liikkeelle.

Ei kommentteja: