29.11.04

Öäh

Nyt alkaa pikkujouluista saatu krapuilakin väistyä, sitä onkin jatkunut kaksi päivää, sunnuntaista saakka. Tämä krapis oli todella kummallinen, ei hikoilua ja sydämentykytystä, ei känniunia ja päänsärkyä vaan vain levoton ja häiriintynyt olo. Kaiken lisäksi mielikuvitukseni oli tehostunut sellaiseksi, että kykenin kuvittelemaan juhlan tapahtumille erinäisiä lisäyksiä ja ylimääräisiä sattumuksia niin elävästi, että ne olivat melkein uskottavia. Tuskin olen sentään stripannut tanssilattialla ja kieputtanut penistäni kuin helikopterin roottoria. Tai siis en ole, mutta lähes uskon että olen, kun ajattelin tänään raitiovaunussa että varmaan voisin tehdä niin tarpeeksi juovuksissa. Heti tuli mielikuva siitä, että miltä se mahtaisi vaikuttaa ulkopuolisten silmin ja omin silmin. Kun vanhenee, krapulatkin muuntuvat ihan toisenlaisiksi kuin nuorena, jollon sitä ihan vain suoraviivaisesti oksensi menemään, poti aikansa ja sitten oli taas kaikki hyvin.

Ei kommentteja: