30.9.04

Päivähoitoa ja moraalin oikosulkua

Oletetaanpa, että Raimo Sailaksen kritiikki oikeudesta päivähoitoon aiheuttaisi Helsingissä toimenpiteitä. Jos kaupunki päättäisi, että kotona oleva vanhempi joutuu ottamaan lapsensa pois päivähoidosta, seuraisi siitä tietysti lapsimäärän lasku päiväkodeissa noin viidenneksellä. Voisi luulla, että tämä olisi ylikuormitetuissa päiväkodeissa hyvä asia, mutta näin ei ole.

Lasten lukumäärän vähenemisestä seuraisi se, että päiväkotien käyttöaste, eli hoitajien suhde lapsimäärään, olisi alle tavoitteen. Lastenhoitajia olisi siis liikaa. Täten hoitajia vähennettäisiin, ja ennen pitkää tilanne olisi taas se, että päiväkodeissa olisi liian vähän hoitajia lapsimäärään nähden. Näin saataisiin aikaan yhtäältä säästöjä, mutta toisaalta ylikuormitus ei päiväkodeissa helpottuisi, ja Helsingissä olisi enemmän työttömiä lastenhoitajia. Kahdella jälkimmäisellä seikalla ei tietenkään ole merkitystä päätöksenteossa, vaikka ne nollaisivatkin saavutetut säästöt.

---

Seurailen silloin tällöin Leena Krohnin verkkosivuston blogiosaa, joka käsittelee Teemu Mäen kissantappovideosta syntynyttä keskustelua. Onkohan olemassa nimitystä ilmiölle, jota esimerkiksi tämä Hesarin lehtileike ilmentää? On mielenkiintoista ja oikeastaan erittäin raivostuttavaa, kuinka moraalinen paheksunta asiasta A yritetään mitätöidä sen perusteella, että samalla ei paheksuta asiaa B. Jos esittää moraalisen närkästyksensä kissan tappamisesta taiteen nimissä, on huono ihminen, koska ei ole kiinnostunut maailman nälkäongelmasta. Jos kiinnittää huomiota maailman nälkäongelmaa, on huono ihminen, koska ei kiinnitä huomiota Suomen köyhien asemaan. Jos paheksuu jonkin etnisen vähemmistön kulttuurista alaluokkaisuutta ja sitä, että kyseinen kulttuuri itse asiassa estää vähemmistön nousun valtaväestön kanssa samalle tasolle, on huono ihminen, koska ei samaan hengenvetoon tuomitse valtaväestön alaluokan öyhötystä.

Tämä ilmiö lienee jonkinlainen oikosulkumekanismi, jolla yritetään päästä eroon kiusallisten moraalisten ongelmien ajattelusta kiinnittämällä huomio johonkin toiseen ongelmaan. Erityisen paljon tätä oikusulkemista näkee tietysti keskustelupalstoille, mutta kyllä siihen törmää sanomalehdissäkin.

7 kommenttia:

Jani kirjoitti...

“Jos paheksuu jonkin etnisen vähemmistön kulttuurista alaluokkaisuutta ja sitä, että kyseinen kulttuuri itse asiassa estää vähemmistön nousun valtaväestön kanssa samalle tasolle, on huono ihminen, koska ei samaan hengenvetoon tuomitse valtaväestön alaluokan öyhötystä.”

Olen ehkä hiukan yksinkertainen, mutta minulle ei aukene tuosta kappaleesta, että mitä tarkoitat “etnisen vähemmistön kulttuurisella alaluokkaisuudella” tai “valtaväestön alaluokalla”. Koska tuossa sanamuodossa kielikorvani on kuulevinaan rasistisen alasävelen, oletan, että kyse on puurosta kielikorvassa tai lauseen muotoilun kankeudesta.

Dyro kirjoitti...

Etnisen vähemmistön kulttuurinen alaluokkaisuus olisi ehkä ilmaistavissa auki purettuna seuraavasti "etnisen vähemmistön kulttuuriin sisältyvät piirteet, jotka pitävät vähemmistön alaluokkaisena". Tällä tavoin kuulemasi rasistinen alasävel paljastuu akustiseksi harhaksi.

Alaluokkaistavia piirteitä on esimerkiksi romaniväestön vihamielisyys koulutukselle, eikä kyseessä todellakaan ole vika suomalaisessa koulujärjestelmässä tai siinä muka sisäänrakennettuna olevassa syrjinnässä, vaan vika romaniväestön omassa kulttuurissa. Se suhtautuu koulutukseen pääosin erittäin nuivasti, joten ei tarvitse ihmetellä, miksi romanien sosioekonominen asema ei parane.

Toisin sanoen romanikulttuuri sisältää alaluokkaisia asenteita, ja vastaavia asennevammoja löytyy kenties muistakin vähemmistöistä, jotka eivät ole vuosikymmenien aikana saavuttaneet valtaväestön kanssa samaa sosioekonomista asemaa. Meillä on romaniasiain neuvottelukunta, mutta ei esimerkiksi juutalaisasiain tai tataariasiain neuvottelukuntaa, vaikka nuokin kaksi vähemmistöä ovat aikanaan olleet hyvin vainottuja ja halveksittuja. Koska juutalaiset ja tataarit ovat syrjinnästä ja epäluuloista selvinneet ja yhteiskunnallisen suvaitsevaisuuden lisääntyessä menestyneet, voidaan päätellä, että juutalaisten ja tataarien kulttuurissa ei ole alaluokkaistavia piirteitä.

Tällaisten totuuksien lausumisessa on tietysti aina se vaara, että ne tulkitaan rasistisiksi. Rasismia ei kuitenkaan ole oikeiden, reaalimaailmassa olevien epäkohtien osoittaminen silloinkaan, kun osoitin kääntyy kohti jotakin etnistä vähemmistöä. Väärin ymmärretty suvaitsevaisuus on vahingollista, sillä se estää näkemästä tosiasioita. Yksi tapa välttyä näiden tosiasioiden kohtaamiselta onkin kytkeä moraalinen oikosuljin toimintaan, ja generoida ympärilleen näennäissuvaitsevainen ilmapiiri kommentoimalla, kuinka typerää on kiinnittää huomiota asiaan A, kun asia B:kin on huonolla tolalla. Jonkin etnisen vähemmistön haitallisten kulttuuripiirteiden kritiikki saa usein vastauksekseen valtaväestön haitallisten kulttuuripiirteiden kritiikkiä, ja näin itse asia ohitetaan.

Jani kirjoitti...

“Alaluokkaistavia piirteitä on esimerkiksi romaniväestön vihamielisyys koulutukselle, eikä kyseessä todellakaan ole vika suomalaisessa koulujärjestelmässä tai siinä muka sisäänrakennettuna olevassa syrjinnässä, vaan vika romaniväestön omassa kulttuurissa.”

Tässä vaiheessa heitän peliin lainauksen toisaalta:

“Kulttuurirasismissa etnisten ryhmien väliset kulttuuriset erot ja kollektiivinen identiteetti absolutisoidaan. Kulttuuri kuvataan alueeksi, joka on vierailta täysin suljettu. Periaatteessa kulttuurirasismissa palataan vanhan biologisen rasismin asetelmiin: yksilöt on nyt suljettu oman kulttuurinsa häkkiin, kun ne aikaisemmin olivat rasistisen ideologian puitteissa rodun häkissä.

Kulttuurirasismin edustajat katsovat, että eräät kansakunnasta poissuljetut "vieraat" ryhmät (esim. islaminuskoiset) eivät ole assimiloitavissa. Tietyt ihmisryhmät ja heidän käyttäytymisensä 'luonnollistetaan' käyttämällä kulttuuriin, eikä biologiaan, perustuvia argumentteja. Siten heidät muutetaan "roduksi" uudella tavalla mainitsematta sanaa "rotu".”

Lähde: lyseo.edu.ouka.fi

Dyro kirjoitti...

Ilmeisesti vihjaat, että kommenttini olisivat kulttuurirasistisia. Tästä ei ole kysymys, en nimittäin väitä, että romanit olisivat integraation tai assimilaation tuolla puolen. Jos kiinnittää huomiota tosiasioihin - ja mitä muutakaan voisi tehdä jos haluaa olla järkevä - niin havaitsee, että romaneilla on alempi koulutustaso ja väkimäärään nähden enemmän rikollisuutta kuin valtaväestöllä. Syy siihen ei voi olla pelkästään valtaväestön nuivissa asenteissa.

Syrjinnän kohteena oleva ryhmä kasvattaa koheesiotaan usein sitoutumalla tiiviimmin omiin normeihinsa. Näin on romaneillekin tapahtunut. Ei kuitenkaan ole tärkeää, miksi romaneille on alun perin kehittynyt alaluokkaistavia kulttuuripiirteitä. Tärkeää on se, että niitä on, ja että ne olisi syytä poistaa.

Romanit ovat itsekin myöntäneet olevansa koulutusvihamielisiä, poikkeuksia on tottakai muutama, mutta niin syvälle on koulutusvihamielisyys heidän keskuudessaan juurtunut, että sitä vastaan on ryhdytty kampanjoimaan. Kampanjan aloittivat romanit itse, mikä osoittaa, että romanit ovat itsekin tietoisia siitä miten heidän kulttuurinsa tietyt piirteet toimivat heitä vastaan - siis alaluokkaistavat.

Rasismin hälysyskelloa on helppo kilkutella silloinkin, kun mitään rasismia ei ole näköpiirissä. Siitä saa helposti suvaitsevaisuuspojoja, mutta turhan rasisimihälytyksen soidessa huomio kiinnittyy pois faktoista.

Jani kirjoitti...

“Ilmeisesti vihjaat, että kommenttini olisivat kulttuurirasistisia.”

Tarkentaisin sen verran, että vihjaan pikemminkin, että ne on ainakin helppo tulkita sellaisiksi. Siitä, ovatko ne sellaisia vai eivät, en tee päätelmiä ennen niiden kunnollista ruotimista (jota tässä nyt parhaillaan tietysti tehdään).

“Jos kiinnittää huomiota tosiasioihin - ja mitä muutakaan voisi tehdä jos haluaa olla järkevä”

Ehkä se johtuu vain minusta, mutta tällaiset vetoamiset “tosiasioihin” ja “järkevyyteen” kuulostavat aina epäilyttäviltä. Niitä viljellään varsinkin tiukasti uskonnollisten piirien materiaaleissa.

“...että romaneilla on alempi koulutustaso ja väkimäärään nähden enemmän rikollisuutta kuin valtaväestöllä.”

Olen pahoillani, mutta minulla ei ole käytettävissäni tilastoja tästä asiasta. Voit olla oikeassakin, tai sitten et.

“Syy siihen ei voi olla pelkästään valtaväestön nuivissa asenteissa.”

Miksi ei? Jos oletetaan, että olit oikeassa tuossa, mitä sanoit romanien koulutustasosta ja rikollisuudesta, niin veikkaanpa, että ainakin vielä apartheidin aikaan sama tilastollinen ilmiö olisi ollut havaittavissa Etelä-Afrikan mustan väestön keskuudessa. Jos olet valmis väittämään, että myöskään siinä tapauksessa syy ei ole pelkästään tai pääasiallisesti valtaapitävän väestönosan asenteissa, alan kallistua pitämään puheitasi nimenomaan kulttuurirasismina.

“Ei kuitenkaan ole tärkeää, miksi romaneille on alun perin kehittynyt alaluokkaistavia kulttuuripiirteitä.”

Kyllä siinä tapauksessa, että syy näiden oletettujen alaluokkaistavien kulttuuripiirteiden kehittymiseen on nimenomaan valtaväestön asenteissa.

“Rasismin hälysyskelloa on helppo kilkutella silloinkin, kun mitään rasismia ei ole näköpiirissä.”

Mielestäni väärät hälytykset ja niiden selvittely ovat kuitenkin pieni hinta maksettavaksi siitä, että vältetään “en minä ole rasisti, mutta...” -argumentoinnin varjolla propagoidun rasismin uppoaminen sitä passiivisina kuuleviin sellaisenaan, ilman minkäänlaista keskustelua.

Dyro kirjoitti...

Ehkä se johtuu vain minusta, mutta tällaiset vetoamiset “tosiasioihin” ja “järkevyyteen” kuulostavat aina epäilyttäviltä. Niitä viljellään varsinkin tiukasti uskonnollisten piirien materiaaleissa.On varmasti totta, että uskonnollisissa fundamentalistipiireissä ja poliittisissa ääriliikkeissä käytetään myön järkeen ja tosiasioihin vetoamista. Kuitenkin näiden järjestöjen diskurssissa järki ja tosiasiat värvätään puolustamaan jotakin moraaliarvostelmaa, kuten "homous on syntiä" ja "heikkojen tulee sortua". Mitään varsinaisia tosiasioita tai dataa ei kuitenkaan kiikoilijoiden teksteissä esitetä.

Tässä vähän tietoja. Opetushallitus toteaa, että romanien koulutustaso on alhaisempi kuin valtaväestön. http://www.oph.fi/page.asp?path=1,438,3449,3451
Ohitit muuten kokonaan väitteeni siitä, että koulutustason nostoajatus on peräisin romaniyhteisöstä itsestään, mikä sekin kertoo siitä, että romanit tunnistavat alaluokkaistavat piirteet omassa kulttuurissaan, ja toimivat niitä vastaan.

Romaneja on Suomen vankiloissa väkimäärään nähden suhteettoman paljon: http://www.stakes.fi/dialogi/01/dia20014/40130.htm
On lisäksi otettava huomioon, että kaikista rikoksista ei rangaista vankilatuomiolla, joten romanirikollisia on enemmän kuin vain nämä vangit.

Näiden tietojen perusteella kumpikin väitteeni on osoitettavissa tosiasiaksi. Olen lisäksi eri linjoilla Stakesin kanssa siitä, että valtaväestön syrjintä on suuri osa ongelmaa. Ilman koulutusta ei voi nousta alaluokasta, ja tällöin jää alaluokkaan, syrji valtaväestö tai ei. Kouluun ja päiväkotiin pääsee, vaikka olisikin romani. Suurin ongelma romaneilla on nykyään nimenomaan vetäytytyminen omaan kulttuuriin ja kritiikitön sitoutuminen sen viallisiinkin piirteisiin.

Apartheid-analogiasi ontuu, koska Suomessa ei ole koskaan ollut minkäänlaista aparteidiin viittaavaa organisoitua sorto- ja segregaatiojärjestelmää romaneja kohtaan. Aktiivisen ja todistettavasti rakenteellisen sorron kohteena olevan väestönosan ongelmat voidaan osoittaa johtuvaksi pääosin nimenomaan sortojärjestelmästä. Kun sorto poistuu, ja erinäisin sosiaalisin toimenpitein tuetaan sorrettua väestönosaa, nousee kyseisen väestönosan sosioekonominen taso vähitellen valtaväestön tasolle, ellei sitten sorretuille ole kehittynyt asenteita, jotka ovat valtaväestön asenteiden antiteesejä silloinkin, kun siitä on sorretuille haittaa. Romaneja on tuettu sosiaalisesti Suomessa erittäin paljon, ja tuetaan edelleen. Heidän sosioekonominen asemansa on yhä huono, eikä pääsyy siihen kerta kaikkiaan voi enää olla muualla kuin romanikulttuurissa itsessään.

Jani kirjoitti...

(Lyhyt selitys Bloggerin kommentoinnin bugista.)

(Ääriliikkeiden) diskurssissa järki ja tosiasiat värvätään puolustamaan jotakin moraaliarvostelmaa, kuten "homous on syntiä" ja "heikkojen tulee sortua".”

Entäpä “romanien yhteiskunnallinen asema ja sosiaaliset ongelmat ovat suoraa seurausta heidän oman kulttuurinsa vioista”?

“Mitään varsinaisia tosiasioita tai dataa ei kuitenkaan kiikoilijoiden teksteissä esitetä.”

Se on ihan totta, kuten myös se, että siltä osin kirjoituksesi eivät toki alkuperäiseen esimerkkiini tai siihen tekemiisi lisäyksiin vertaudu.

“Ohitit muuten kokonaan väitteeni siitä, että koulutustason nostoajatus on peräisin romaniyhteisöstä itsestään, mikä sekin kertoo siitä, että romanit tunnistavat alaluokkaistavat piirteet omassa kulttuurissaan, ja toimivat niitä vastaan.”

Niin tein, ja vain siksi koska kommenttipalsta tuntuu jotenkin kapealta foorumilta, jolloin tulee tarve tiivistää kerta-asiansa muutamaan sen tärkeimpään kohtaan. Koska jo osoitit, että nuo toiset väitteesi eivät ole tuulesta temmattuja, pidän jo tätä väitettä näin etukäteen paljon todennäköisemmin myös oikeassa olevana. Itsekin nimität sitä väitteeksesi etkä “tosiasiaksi”, joten annan sille kuitenkin lopullisesti sellaisen leiman vasta samanlaisten perustelujen myötä.

“On lisäksi otettava huomioon, että kaikista rikoksista ei rangaista vankilatuomiolla, joten romanirikollisia on enemmän kuin vain nämä vangit.”

Hetkinen, ymmärränkö nyt väärin, jos luen tuon niin, että mielestäsi vankilatilastoissa näkymättömät romanivangit jotenkin kasvattaisivat romanien osuutta rikollisista vielä entisestäänkin? Entäpä ne niissä samoissa tilastoissa samalla tavalla näkymättömät ei-romani-rikolliset?

Katso, minulla on kädessäni punaisia kiviä sekä yksi sininen. Tuolla on laatikko, jossa on lisää kiviä, mutta se on lukossa ja avain on hukassa. Niinpä sinun täytyy vain uskoa sanaani, kun sanon, että siellä laatikossakin on pääasiassa punaisia kiviä.

“Olen lisäksi eri linjoilla Stakesin kanssa siitä, että valtaväestön syrjintä on suuri osa ongelmaa. (...) Suurin ongelma romaneilla on nykyään nimenomaan vetäytytyminen omaan kulttuuriin ja kritiikitön sitoutuminen sen viallisiinkin piirteisiin.”

Näissä lauseissasi se asia, minkä suhteen olen kanssasi pohjimmiltaan eri mieltä, tiivistyykin. Tämän ympärillä voidaan pyöriä (niin kuin tässä tehdäänkin), mutta tämän ohi ei luultavasti voida päästä (ainakaan ennen kuin jokin osoittaa jomman kumman, tai jonkin kolmannen, tässä huomioonottamatta jääneen) näkemyksen oikeaksi.

“Apartheid-analogiasi ontuu, koska Suomessa ei ole koskaan ollut minkäänlaista aparteidiin viittaavaa organisoitua sorto- ja segregaatiojärjestelmää romaneja kohtaan.”

Totta, ja tämän jälkeen pureksitkin sen ihan kiitettävästi palasiksi. :)

“Kun sorto poistuu, ja erinäisin sosiaalisin toimenpitein tuetaan sorrettua väestönosaa, nousee kyseisen väestönosan sosioekonominen taso vähitellen valtaväestön tasolle, ellei sitten sorretuille ole kehittynyt asenteita, jotka ovat valtaväestön asenteiden antiteesejä silloinkin, kun siitä on sorretuille haittaa.”

Vaikkakaan en tiedä, tarkoititko sitä, vai antaako edellä oleva virke vain virheellisesti sellaisen kuvan, että olisit sitä mieltä, en usko, että vaihtoehdot ovat tuolla tavalla joko-tai. Eli nähdäkseni selitys esimerkiksi nyt sille, että romanien tilanne ei ole kohentunut, voi sinun selityksesi (romanien kulttuuriperäinen asenne) sijasta olla Stakesin selitys (jota siis itsekin tuen jossain määrin, jollei se jo käynyt edellä ilmi), joka perustuu valtaväestön rotuennakkoluuloihin ja niiden aiheuttamaan syrjintään, tai jokin kolmas, vielä toistaiseksi tässä mainitsematon, ehkäpä kokonaan vielä tuntematon selitys. Lisäksi tyypillisimpiä, luonnollisia selityksiä sosiaalisten ilmiöiden ollessa kyseessä ovat erilaiset mielikuvitukselliset yhdistelmät monista tällaisista syistä, jolloin koko yhtä, Perimmäistä Syytä etsivä asetelma on virheellinen.

Toisin sanoen minusta on naiivia olettaa, että syrjityn väestöryhmän tilanne kohenee automaattisesti, kun viralliset esteet sen kohenemiselle poistetaan, ja vielä naiiviakin pahempaa on minusta osoittaa sormella kyseistä ryhmää itseään siinä vaiheessa, kun oma naiivi oletus ei toteutunutkaan.