22.3.04


Imagoyhteiskunta

Tommin T0 kertoo siitä, miten esimerkiksi oppimisympäristössä oppijat voivat elää sosiaalisten paineiden aiheuttamssa horroksessa, joka estää oppimisen tehokkaasti. Kasvot on säilytettävä, eikä epäkuuliksi saa leimautua. Tämä jos mikä on imagoyhteiskunnalle ominaista kehitystä. Oppiminen sinänsä ei ole tärkeää, tärkeämpää on sosiaalinen peli ja itsestä annetun halutun mielikuvan säilyttäminen. Tämä kehitys tulee voimistumaan imagoyhteiskunnan nousun myötä, eli yhteiskunnan jossa henkilön antamaa mielikuvaa itsestään aletaan pitää totuutena faktojen asemesta.

Sieltä täältä saa myös lukea, että työnantajat eivät mielellään palkkaa työttömiä. Tässä kohdassa kannattaa pysähtyä miettimään millaisen mielikuvan sana työtön herättää. Todennäköisesti aika vastenmielisen, mutta työttömiä on monenlaisia, itsekin tunnen useita akateemisia työttömiä, jotka eivät ole työllistyneet, koska ovat...työttömiä. Tässäkin imagoyhteiskunnan asenteet vaikuttavat. Työttömyys ei ole vain asiantila vaan stigma, joka estää työllistymisen siinäkin tapauksessa, että henkilö on älykäs ja korkeasti koulutettu, opiskellut säädetyssä ajassa ja käynyt ulkomaillakin opiskelemassa, koska siitä työnantajat tykkäävät.

Olenkin ajatellut perustaa yrityksen, jonka liikeideana on CV:n aukkojen täyttäminen. Yrityksellä olisi kymmeniä tytäryrityksiä postilaatikossa, ja työtön työnhakija voisi pientä korvausta vastaan täyttää CV:nsä sopivalla keksityllä työtehtävällä jossakin noista pöytälaatikkoyrityksistä, saisipa vielä työtodistuksenkin. Korvausta ei maksettaisi heti, vaan vasta työllistymisen jälkeen, tällöin korvauksena perittäisiin prosentti kuukausttaisista palkkatuloista vuoden ajan.



Ei kommentteja: