15.2.04


Eihän nyt ole vielä maaliskuu

Maaliskuiselta Helsinki kuitenkin tuntuu, auringon lämmittävyys ja yhtäkkinen koleus kun rakennuksen varjo lankeaa kulkureitille. Joka keväässä on vain yksi tällainen päivä, jossa auringon lämpö ja tuulen koleus ovat täsmälleen tasapainossa. Vuosi sitten istuin tällaisena päivänä Uunisaaren etelärannan kalliolla ja katselin louhikkoista jääkenttää silmiä siristellen.

Francesco Alberoni väittää että rakastumisen tekee mahdolliseksi depressiivinen ylikuormitus. Naiskansalaisen diary on tästä hyvä esimerkki niille jotka ovat blogia pitkään lukeneet.

Lovelacen testi (12 minuuttia ajattelua hengästymättä?) sisältää usein linkkejä ajattelun oppikirjoihin, kuten viimeksi Edward de Bonon Simplicityyn. Ajattelua todellakin voi oppia, mutta voiko tunteita oppia, vai pitäisikö sanoa tunteiden tuntemista oppia? Runoilija Risto Ahti puhuu puhtaista tunteista, joita ovat viha, rakkaus, ilo, suru ja pelko. Ahdin mukaan on myös olemassa puhtaiden tunteiden vahingollisia sekamuotoja eli jätetunteita, kuten ylpeys, kostonhimo, kateus, katkeruus, sääli ja häpeä. Ahdin ajatuksissa on järkeä. Ehkä tunnemaailmaansakin voi jalostaa ja kirkastaa samalla tavalla kuin ajatteluaan. Tähän asiaan aion paneutua huolellisesti.

Ei kommentteja: