26.1.04


Uskovaisuudesta

Uskisblogeja on mielenkiintoista ja usein mukavan ärsyttävääkin lueskella. Kristittynä maailmassa on tosin jo oppinut pelin hengen, ja välttää kirjoittamasta pahimpia ahdasmielisiä ja inkvisiittorimaisia mietteitään julki. Itse asiassa blogista on nyt tullut jopa viihdyttävä, kun junttijumalisuus on karsittu. Toivottavasti esilläolo blogistanissa jalostaa Krisin ajattelua sivistyneempään ja jalomielisempään suuntaan.

Jumalan juoksussa taas on sekin kiinnostava tapaus - saas nähdä miten äijän käy, tuleeko heränneestä jeesuksellisempi kuin jeesus itse, ahtautuuko mieli täysin ja alkaako standardia jumalatuubaa vailla omaehtoista ajattelua tulla joka lauseessa.

Itse asiassa Ramin merkintä roolipelaamisesta sai minut pohtimaan, miksi uskikset (ja nyt puhun kiihkouskiksista, en järkevästä ja oikeamielisestä uskonnollisuudesta jota edustaa Panu Höglund - minulle oli yllätys että hänen kaltaisiaan uskonnollisia ihmisiä edes on) tuntuvat niin helpolla nielaisevan samanaikaisesti uskonnon että kiihkouskovaisuuteen liittyvän roolipeli- ja homovastaisuuspaketin. Pitkään luulin, että uskisten homofobia johtuu siitä, että ihmisestä tulee uskis jos sillä on seksuaaliongelmia, tai ihmiselle tulee seksuaaliongelmia jos se on uskis. Se on varmaan osaksi totta, mutta ei ihan jutun ytimessä. Selitykseksi ei käy sekään, että uskikset ovat erityisen auktoriteettuskoisia, eivätkä halua kyseenalaistaa mitään, mitä heidän kristinuskonsa versio sattuu opettamaan.

Eipä ei. Minusta vaikuttaa siltä, että kiihkouskovaisuudelle alttiilla ihmisellä on ihan tietynlainen mielen rakenne, jolle on ominaista tavanomaista häilyvämpi raja mielikuvien ja toden välillä, jonkinlainen ylitehokkaasti toimiva epäuskon vaientaminen eli suspension of disbelief. Uskikselle se minkä hän kuvittelee tai haluaa olevan olemassa, se on olemassa. Siksi uskonnon oppirakennelma on niin helppoa ja vaivatonta omaksua. Jos uskovaisuuteen taipuva mieli kykenee joko luomaan (sopivan tilaisuuden avulla vaikkapa) mielikuvan uskomisen arvoisesta Jumalasta ja Jeesuksesta, tai psyyken tarpeisiin nojaten haluaa että Jumala ja Jeesus ovat olemassa, kyseiset jumaluudet muodostuvat tälle uskikselle todellisiksi.

Roolipelit taas kammottavat uskiksia siksi, että niiden tarkoitus on luoda vahvoja mielikuvia jotta pelaajat voisivat eläytyä peliin. Koska uskikselle vahva mielikuva ja objektiivinen totuus on sama asia, hän kokee roolipelien maailman ja hirviöt todellisina, ei vain fantasiana.

Uskisten obsessio homoseksuaalisuutta kohtaan sekä heidän osoittamansa homokammo selittyy samalla tavoin. Koska uskismaattorille mielikuva ja todellisuus on sama asia, heterouskikselle homoseksuaalisuuden olemassaolon ja homoseksin ajatteleminen tekee kyseisestä heterosta yhtäkkiä ihka-aidon homon, mistä aiheutuu ahdistava identiteettiongelma. Niinpä homoseksuaalisuutta vastaan on parasta hyökätä, ettei itsekin muuttuisi homoksi.

Vapise S. Freud! Täältä tulee Lausutaan kuten kirjoitetaan!

Pannaan tähän vielä lainaus James Randista kertovasta lehtijutusta:

"Randi painotti, että fantasian ja todellisuuden välillä on olemassa raja. Ihmisen on tiedettävä, milloin hän ylittää sen. Mitään muuta Randi ei pyydä meitä tekemään kuin tuntemaan tämän rajan olemassa olon. Mielikuvitusmaailma ei ole totta, siellä ei voi asua. Monet luulevat että he voivat, mutta eivät he voi."


Ei kommentteja: