20.1.04


Telkkaria tauon jälkeen ja muuta ylitarjontaa

Katsoin eilen pitkän pitkästä aikaa televisiota, elokuvan O brother where art thou? Hyvä elokuva, mutta mainokset ärsyttivät minua aika tavalla. Olen niin vieraantunut televisiosta, että en enää kerta kaikkiaan siedä mainoksia ja niiden päällekäyvää maailmaa. Yhtä vähän siedän peruna- ja karkkipussien koon jatkuvaa paisumista. Kaikkea alkaa olla liikaa, Tennispalatsissakin on jopa lasten popcorn-annoksessa hehtolitra pepsiä ja noin ämpärillinen popcornia. Suuri ei välttämättä ole kaunista, vaan vain yksinkertaisesti liikaa. Olen sitä mieltä että pakoton television katsomattomuus on tehnyt minulle hyvää.

Saaressa yksin kuukauden viettänyt Hesarin toimittaja kertoi kulttuurishokista Nesteen huoltoasemalla olut- ja sipsipussipinojen keskellä. Minulla on samanlainen olo vähän joka päivä.

Idolsia katsoin kerran puoli jaksoa, ja senkin tahattomasti. Yök. Niin, ja altistuin samassa yhteydessä Heikoimmalle lenkille, ja se oli jo kuvotuksen huippu. Joko minä olen liian askeettis-vanhanaikainen (epäilen), tai sitten tästä maasta on tulossa aivan sietämättömän tyhmä, turpea ja vastenmielisen yltäkylläinen (en epäile). Ei niin että askeettista elämäntapaa suosisin, mutta liika on liikaa. Tai sitten olen vain epähuomiossa friikkiytymässä, friikkiytymistä sen kummemmin tavoittelematta.

Ei kommentteja: