22.10.03

Pitkästä aikaa taas yliopistolla. Olipa mukavaa! Yliopisto on mainio vastalääke työelämän yksiulotteisuudelle.

Naistutkimuksessa näyttää olevan luento nimeltä Mikseivät kaikki miehet ole homoja?. En ole niinkään vakuuttunut siitä, että vastaus tuohon kysymykseen löytyy juuri naistutkimuksen alalta, ehkä vastausta kannattaisi pikemminkin etsiä biologia-nimisen tieteen tutkimuksista.

21.10.03

Haja-ajatelmia kesken etätyöpäivän

Kalliossa on liike nimeltä Finn Budo Best. Kas kun ei Me Tarzan You Jane. Jopas on hölmö nimi, budolajien harrastajat yleensä ovat kyllä aika fiksua porukkaa.

"Paavi - mies joka hattu päässä muistuttaa kyrpää." Kuka tuon sanoi? Ruben Stiller?

Voisikohan kultasepänliikkeissä torjua varkauksia palkkaamalla henkilökunnan kouluttajaksi taikurin? Taikuri opettaisi henkilökunnalle miten silmää huijataan ja huomio käännetään toisaalle, ja näiden oppien perusteella henkilökunnalle kehitettäisiin tekniikoita, joilla ryöstäjien saaliiksi annettaisiin arvotonta rihkamaa näiden huomaamatta. Voisi tosin olla aika vaikeaa toimia taikurimaisen sulavasti, jos ryöstäjällä on pistooli kädessä.

20.10.03

Lausutaan kuten kirjoitetaan koeajoi tänään Jokeri-linjan. Ihan kiva linja, mutta armottoman hidas. On se nyt vaan perseestä, että minulla on 15 kilometrin työmatkan taittamiseen neljä tai viisi eri joukkoliikennereittivaihtoehtoa, joista hitain kestää tunnin ja nopein eli Jokeri 50 minuuttia, ja kaikissa on pakko vaihtaa. Miten tällainen voi olla mahdollista pää-kaupunki-seudulla? Ajan siis edellenkin mobiilwaagenilla töihin varttitunnissa, saastuttaen ilmaa ja kuljettaen itseäni yksin tonnin painoisessa rautamöhkäleessä niinkuin Luonnon Pahin Vihollinen ikään.

Jokeri-yhteenveto. Kiitämme:

+ sitä että se nyt yleensä kulkee tuosta
+ kivaa nimeä

Moitimme

- hitautta. Mikä helvetin pakko Jokerin on kiertää sekä Otaniemi että Keilaniemi, kun minä haluan töihin mahdollisimman suoraviivaisesti?

Lähijunassa tapahtui seuraava keskustelu:

- Osaatteko ensiapua

- En, onko jotain sattunut

- Siis jos pyörtyisin tähän ette osaisi auttaa?

- Öh, no en.

- AI ETTE OSAISI AUTTAA! Tiedättekö, minä olen juuri käynyt luovuttamassa verta! Minä olen ve-ren-luo-vut-ta-ja!

- Vai sillä lailla.

- MINÄ LÄHDEN NYT POIS KUN EI TÄÄLLÄ SAA EDES APUA JOS PYÖRTYY!

Tervemenoa vain. Joutuukokan verenluovutukseen menevä jättämään lääkkeet pois pitkäksikin aikaa?





19.10.03

Pitkästä aikaa taas joukkoliikennepäivä! Parasta joukkoliikenteessä matkustamisessa ovat jutut joita kuulee. Tämän päivän satoa:

Anestesiasairaanhoitaja kertoi kaverilleen kuinka eräässä sairaalassa oli helpotettu hoitajien työkuormaa antamalla leikattavan narkomaanin annostella itse piikillä propofolia, joka on rauhoittava lääke. Kyllähän narkkari itse annostuksensa tietää ja injisoinnin osaa.

Jouduin keskusteluun kummikon kanssa. En juuri ehtinyt heittää sekaan vastauksia, mutta väliäkö tuolla:

- Onko sinulla lapsia?

- Ai mitä?

- Minulla ei ole, mutta haluaisin poron.

- Ahaa, no...

- Villiporoja on Lapissa noin 2 000. Helsingissä ei ole yhtään. Minä en ole koskaan käynyt Lapissa, koska en osaa mennä sinne. Lapinmatka on siis haaveena. Nyt täytyy jäädä pois.

Itse asiassa olen kyllä nähnyt poron Helsingissä, Munkkivuoren ostoskeskuksessa viime vuoden joulukuussa. Eläinparka oli aika dementoituneen ja kärsivän näköinen, ja sitä kävi sääliksi. Kukaan ei edes kiinnittänyt omistajansa lieassa jumittelevaan poroon mitään huomiota; oli harmaa ja pilvinen ilta ja poro maastoutui ympäristön betoninharmauteen niin ettei sitä oikeastaan kunnolla erottanutkaan.

Minäkään en ole koskaan käynyt sysilapissa (SysiLapissa?), mitä nyt tyttöystävän kanssa Rovaniemellä yhtenä jouluna. Hotellissa oli tylsistyneen näköinen respapoika tonttulakki kallellaan. Pakkasta oli -25, kävimme syömässä joululounaan Sokos-hotellissa. Utsjoella tai Kilpisjärvellä voisi olla kiva käydä kääntymässä näin talven tullessa, jos saisi järjestettyä jostakin vapaa-aikaa muutaman päivän. Karigasniemellä on kuulemma Alko, joka myy eniten viinaa koko Suomessa. Se johtuu norjalaisista, jotka ajavat sinne halvan viinan perässä. Mitenköhän Norjan lapissa puhutaan viinanhakureissuista? Mennäänkö siellä etelään vai länteen halvan viinan perässä?

18.10.03

Näin unta että Panu sai pildeä isopäiseltä intialaiselta naiselta. Toisessa unessa olin Kokkarisen ohjelmointiopissa, mutta halusin oppia mielummin LISPiä kuin Javaa. Itse asiassa valvemaailmassa olen opiskellutkin huvikseni vähän LISPiä, mutta en oikein tarvinnut sitä mihinkään, joten taidot ovat ruostuneet.

17.10.03

Nettiapteekkien sivuvaikutuksia

Nykyään jos etsii jonkin yleisen lääkeaineen nimellä tietoa Googlesta, törmää heti nettiapteekkien rasittaviin linkkeihin. "Viagra! We got it! Lowest prices, fast delivery!".
Se ei ole yllättävää, mutta mitä sanotte tästä. Hain Googlesta sanoilla "acyclovir side effects", ja ensimmäisellä sivulla oli nettiapteekin linkki joka julisti

Looking for a great deal on acyclovir side effects? Well we are the cheapest one online offering acyclovir side effects. ...

ja

CLICK HERE TO GET ACYCLOVIR SIDE EFFECTS!

tai

HOT SEX, ACYCLOVIR SIDE EFFECTS, WEIGHT LOSS TOOLS

Hauskaa jos näin on. Mieluiten kyllä jättäisin asikloviiritablettien sivuvaikutukset väliin. Ne ovat ikäviä, pierettää. Olo on kuin ilmalaivalla, mutta eipä tule enään herpestä nenään.
Outo tyyneys, rauha ja hiljaisuus on laskeutunyt mieleeni aivan yllättäen. Töissäkin on rauhallista ja aikaa ajatella. Syksy on kirkas ja viileä, on täsmälleen sellaista kuin pitääkin olla.

---

Kaksi pakistanilaisen tai kurdin näköistä miestä kysyi minulta tänään tietä turvakotiin, jonka piti heidän mukaansa olla lähistöllä. Koska miehet olivat pukeutuneet alaluokan kriminaalien tyylisiin urheilumerkkivaatteisiin, otaksuin heidän aikeensa olevan vähemmän kuin puhtaat. Sen näköiset miehet saattavat olla ties mitä kunniamurhaajia, joten ensin sanoin sinisilmäistä ystävällisyyttä teeskennellen ettei turvakoti ole täällä päinkään ja neuvoin heidät vasiten aivan päin helvettiä. En edes tiedä missä turvakodit Helsingissä sijaitsevat, mutta jos tällä saan kunniamurhan estetyksi, niin hyvä juttu.

Tietystihän voi olla, että tyypit olivat esimerkiksi isä ja setä menossa hieromaan sovintoa tyttärensä kanssa, hakattuaan hänet ensin koska hän oli osoittanut älyä ja halunnut mennä lukioon ja kouluttautua ammattiin, mikä ei ole käynyt isälle jolla on ollut ajatuksena järjestää tyttärestään kelpo kotiäiti valitulle sulhasehdokkaalle. En oikein usko näin positiiviseen skenaarioon, äijät näyttivät sen verran krimiksiltä, etteivät he rauhanomaisin aikein olleet liikkeellä.

16.10.03

Ohhoh! BirdLife Finlandin mukaan kotkia on liikkeellä ennätysmäärä. Ehkä olen todellakin nähnyt kotkan! Saakohan kotkasta tapporahaa?
Näin taas sen kotkan Turunväylän varrella. Nyt se lensi tien yli metsikköön. Se on melko suuri, ruskea lintu, joko haukka tai kotka. Haukalta sen siluetti ei kuitenkaan vaikuta, veikkaan että se on kotka. Pitäisiköhän vihjaista jollekin lintuyhdistykselle asiasta.

14.10.03

Lapsuusmuisto liittyy äkisti aikuisen elämänkokemukseen

Hampaita harjatessa mieleeni muistui 80-luvulta, että Jedin Paluu -sarjakuva-albumin piirrosjälki huonontui tasaisesti loppua kohti. Lapsena sitä oudoksui, mutta ei miettinyt syytä. Nyt on tietenkin selvää, että piirtäjälle tuli kiire. Kukahan nimetön senttaaja hän on, ehkä valvonut öitä ja piirtänyt sivun toisensa jälkeen jotta deadline ei ylittyisi? Oliko urakkapalkka? Mitä piirtäjä teki urakan päätyttyä? Oliko tyytyväinen?

Niin, ja Aku Ankan taskukirjoissa oli outoja sanoja, kuten "kurho". Mitähän murretta se on?
Kas vain, Panu, yksi suosikkibloggaajistani, on tehnyt Oikein ja kieltäytynyt olemasta itkuolkapää. Hyvä Panu!

Mikähän siinä on että Panun luo hakeutuu kaikenlaisia kummakkeita? Minulla on tietysti vain Panun blogissaan kertoma näkökulma asioihin, mutta silti tuntuu että hänen seuraansa ehdoin tahdoin hakeutuu naisia, jotka tahtovat leikkiä jonkinlaisella jännä-miehellä, mutta jotka sitten pelästyvät jossakin vaiheessa. Ehkä mekanismi on sama joka saa kitsomuikkelit hakeutumaan vankilakundien luokse, sillä erotuksella että vankilakundeille ei sanota ei tai tulee turpaan. Sivistyneelle akateemikolle voi sanoa ei pelkäämättä ruhjevammoja, ja Panu ilmeisesti vetää turpaan vain verbaalisesti.
Ehkä elämä todellakin tuli maapallolle avaruudesta mikrobien muodossa. Mitä jos mikrobit ovat alun alkaen olleet jonkun kehittyneen älyn muinoin luomia nanokoneita? Ihan hyvin voisivat olla.

Olen pohdiskellut scifikirjaa, jossa ihmiskunnalle selviäisi että mikrobit ovat todellakin nanokoneita, jotka ovat osa jonkin galaktisen nanotaiteilijan käsitteellistä ympäristötaideteosta. Jotakin on kuitenkin mennyt vikaan (koska taiteilijat ja huipputekniikka on usemmiten toimimaton yhdistelmä) ja teos on vuosimiljoonien kuluessa levinnyt hillittömästi koko Linnunrataan, ja sotkusta on sitten siinnyt ihmiskunta.

Itse asiassa käsitetaide voi olla ihan hauskaa.
Muutama vuosi sitten Niken mainoksessa oli kameraa suurin silmin tuijottava punnertava mies edestäpäin kuvattuna, ja teksti Entä jos sinulla ei olisi rajoja. Ensinäkemältä luin tekstin muodossa Entä jos sinulla ei olisi raajoja.

Luin juuri Mikko Rimmisen runoteoksen Sumusta pulppuavat mustat autot. Mainio teos, mutta runojen nimet tuntuvat olevan yhden pykälän verran vinossa. Linkittämäni esittelyn perusteella se onkin tarkoituksellinen tehokeino eikä bugi. Itse olin valmis vierittämään syyn huolimattoman taitto-ohjelman käytön niskoille. Tuo on juuri sen tyylinen virhe, jota taitto-ohjelmilla on helppo tehdä silmänräpäyksessä ja sitten niille on sokea kunnes näkee julkaisun painettuna, minkä takia taittamaansa painettua julkaisua ei kannata koskaan vilkaistakaan.

Suomen puhekieleen on syntymässä määräinen artikkeli, vilkaiskaapa aiheesta tehtyä väitöskirjaa (PDF-muotoisena tästä). Vau, tämähän on ihan paradigman muutos -matskua, en tosin jaksa koko väikkäriä lukea. Puhummeko vuonna 2030 tyyliin: Hei, mä meen The Nukkumaan? En tiä, mutta kuulin bussissa lauseen Titta på den där kaivinkone som kaivaa, mikä on kyllä klassikkoainesta.

Itse olen tuumaillut täytesanojen pituuksia. Seuraavassa havaintojani

tota - Suur-Helsinki, urbaani syke ja urbaanikkojen lyhyt keskittymiskyky vaatii lyhyttä ilmaisua ettei ajatus unohdu

totnoin - Helsingin ympäryskunnat, niissä elämäntahti on rauhallisempi

totanoinaa - Porvoo, pulssi hidastuu edelleen

ja kaikkien täytesanojen kuningas

totanoinaaniinköö - Kymi, jossa asiat aprikoidaan huolella ja perusteellisesti.

13.10.03

Oliver Sacks on neurologi. Minä olen ollut neurologin vastaanotolla kerran, kun päästäni etsittiin vikaa, jota ei sitten löytynytkään. Neurologin olemuksessa hämmästytti se, ettei hän tuntunut hätkähtävän mistään. Hän teetätti minulla normaaleja kokeita, joissa piti haistella tervaa (joo-o!), koskettaa nenää ja tehdä erilaisia ilmeitä pyydettäessä. Hän sanoi "hymyile", ja minä väänsi naamalle hymyn. Hän sanoi "Ole surullinen" ja minä murjotin. Hän sanoin "vihaa", ja minä väänsin naaman irveeseen. "Kokeile vielä", hän sanoi ja minä irvistin naaman yhä enemmän rypyille. "Eikun osaatko vislata", neurologi täsmensi, ja silloin tajusin kuulleeni väärin. "Vihaa" olikin olikin ollut "vihellä". Sitten vihelsin. Kun irvistelin siinä naamaani, ei neurologin ilme värähtänytkään, hän vain tarkkaili intensiivisesti ja tyynesti. Oli varmaan nähnyt paljon kummallisempia häiriöitä uransa aikana.

Tutkimuksiin kuului myös 24 tunnin valvominen ja sitä seurannut strobon tuijottelu ja hyperventilointi samaan aikaan kun EEG:tä mitattiin. Tutkimuspöydällä maatessa, ennen kuin stroboa välkyteltiin minua alkoi nukuttaa, mutta hoitsut kielsivät nukahtamasta ennen kuin kokeen jälkeen. Sinnittelin valveilla, ja yhtäkkiä näin katossa hienon hallusinaation - sabluunamainen, hennosti hehkuvalla vaaleansinisellä liukuvärillä sävytetty tulppaanipelto levisi katossa yläpuolellani. Se oli todella hieno näky. Halluihin ei tarvitse huumeita, valvominen riittää.

12.10.03

Haircut entry

Oletko koskaan huomannut, että jos päässäsi soi jokin biisi, sen sanat kertovat siitä mitä kulloinkin ajattelet. Minun päässäni soi Ahkerien Simpanssien kappale Hiukset osa yksi:

Tahdon kirjallisuusmatineahiukset
tai lasten nukkekotihiukset
tartu siis saksiin kultu ja napsaise letti hittoon!


Vissii tarttis käyä parturis.
Tytöt valtaavat Helsingin suosikkilukiot kertoo Hesbe. Mitä tästä voi päätellä? Ovatko tytöt älykkäämpiä kuin pojat, vai suosivatko koulun opetusmenetelmät tyttöjä? Apua! Nyt jää paljon poikaenergiaa käyttämättä! Tasa-arvovaltuutettu apuun!

(Tai ehkä poikien älyn kehitystä häiritsee jokin hormonihäiritsijä.)

Sama se, Sacksin kouluvuosista lukiessa vahvistui käsitykseni siitä, että todella merkittävien uusien asioiden haltuunotto tapahtuu usein koulun ulkopuolella, koska koulu ei yhteiskunnallisen inertiansa vuoksi ehdi sisällyttä niitä riittävän nopeasti osaksi opetussuunnitelmaa (eikä tarvitsekaan). Esimerkkinä vaikka 80-luvun lopun kotitietokonemania; moni nykyohjelmoija, useimmiten poika, on oppinut ohjelmointitaitonsa peruskoulun ulkopuolella vapaa-aikanaan. Oliver Sacksin koulussa taas opiskeltiin klassisia kieliä, samaan aikaan kun fysiikka ja kemia edistyivät ripeästi, ja niinpä Sacks teki kokeita omassa kotilaboratoriossaan. En ole kovinkaan huolissani siitä, etteivät pojat pääse Helsingin huippulukioihin. Kuten aikaisemmin olen kirjoittanut omiin kokemuksiini perustuen, huippuhyviä kouluja voivat olla nekin, joita ei helposti hyviksi tunnisteta. Toiseksi olen varma siitä, että tälläkin hetkellä monet lukioikäiset pojat tekevät jotakin intohimoisen älyllistä, joka ei kuulu koulun opetussuunnitelmaan, mutta generoi aikanaan koko yhteiskunnalle vaurautta ja hyvinvointia.
Sacksia lukiessa tuli mieleen, miten monia uusia teknologioita ja keksintöjä hyödynnetään sumeilematta mitä moninaisimmissa paikoissa kunnes niiden vaarat huomataan. Kun radium löydettiin, sitä sekoitettiin mm. kivennäisvesiin joita sitten juotiin radiumin "terveyttä edistävien vaikutuksien" vuoksi. Suomessakin on valmistettu radium-vettä, olen nähnyt sellaisen etiketinkin, mutta harmikseni en ottanut sitä talteen. Radiumin vaarat huomattiin sitten aikanaan.

Röntgensäteilyn haittojen toteamiseen meni myös jonkin verran aikaa. Sacksin kertoman mukaan vielä 50-luvulla oli kenkäkaupoissa röntgenlaitteita kenkien sopivuuden tarkistamiseksi. Olihan se varmaan hyödyllistä nähdä missä asennossa varpaiden luut kengässä olivat, mutta nykypäivänä moinen ei kävisi ollenkaan päinsä.

En malta olla näkemättä tätä samaa huolettomuutta matkapuhelinten käytössä nykypäivänä. Jokainen tietää että korvaa kuumottaa kun puhuu kännykkään pitkään, ja ehkäpä parinkymmenen vuoden päästä nykymeininkiä kauhistellaan. Ihan epätieteellisenä spekulointina heitän, että jos oppimisvaikeudet ovat todellakin lisääntyneet viime vuosikymmenen aikana, eikä kyse ole vain parantuneesta diagnostiikasta, niin selitys saattaa löytyä jostakin aivojen kehitystä häiritsevästä seikasta joko sikiökaudella tai syntymän jälkeen. Tällainen seikka voisi olla matkapuhelinten ja tukiasemien radiosäteilyn taajuus tai vaikkapa lyijyttömän bensiinin lisäaineet. Kännyköiden käyttö on lisääntynyt vuosikymmenessä hurjasti, ja lyijyttömään bensiiniin siirryttiin Suomessa vuonna 1995. Olisi mielenkiintoista tutkia eri maita ja sitä, korreloiko jompi kumpi näistä asioista oppimisvaikeuksien lisääntymisen kanssa.

Joka tapauksessa asia kiinnostaa minua suunnattomasti. Esimerkiksi rotta on niin älykäs koe-eläin, että sen jälkeläisissä tapahtuvat kognitiiviset muutokset saattaisivat olla havaitattavissa esimerkiksi ongelmanratkaisun vaikeutumisena.

11.10.03

No niin, yksi oikein, mutta ei panoskaan ollut suuri. Kioskilla oli känninen mies joka jakeli ravivinkkejä, ilmeisesti raveissa on oma slanginsa: "kärkeen ja karkuun", ja mitä ikinä äijä horisikaan.

Vee viis

Hesben raviveikkausvihjeet ovat yhtä tyhjän kanssa. Sen näkee veikkausvihjeiden jäljessä olevista tilastoista: pelattu 3 807,90 €, osumat 1 638 €. Ei taida raviveikkaus kannattaa, hähää. Vedonlyönnistä on ollut puhetta eri blogeissa, ja se toden totta vaatii haadkore-luokan tietoja. Koska urheilu ei minua juuri kiinnosta, en veikkaa tai lyö vetoa, mutta tänään teen poikkeuksen ja heitän menemään yhden raviveikkauskupongin minimipanoksella. Rivi on kuulemma vaikea, mutta sehän tietää sitä että 7 oikein veikanneelle saattaa rapsahtaa suuri summa rahaa, koska vaikeat rivit eivät ole koskaan suosittuja. Toisaalta taas todennäköisuus arvata rivi tuurilla oikein, tietämättä raveista tai hevosista yhtään mitään on varsin pieni.

Tässä rivi:

Lähtö 1: 5
Lähtö 2: 3
Lähtö 3: 3
Lähtö 4: 5
Lähtö 5: 10
Lähtö 6: 5
Lähtö 7: 1

Hinta: 7 x 1 x 0,05 = 0,35 €. Tuon verran minulla on kyllä varaa hävitä.
Kasa kertoo yhden kirjaimen noloista lipsahduksista. Minulle kävi jokin aika niin, että olin töissä kirjoittanut englanniksi hillityn tuohtuneen, mutta silti selkeästi kiukkuisen sähköpostin yhdelle ansiokkaasti sählänneelle organisaatiolle. Yleensä lopetan postit sanoilla "Best Regards", tai vähän viileämmin "Regards". Nyt käytin tuota viileämpää muotoa, mutta kiivas näpyttely sai sen muuttumaan muotoon "Retards", tee kun on näppiksellä niin lähellä geetä. Sinkautin postin matkaan, ja siitähän nousi sitten aikamoinen äläkkä, enkä voinut edes hillitä nauruani kun tajusin mistä on kysymys.

10.10.03

Ooh, Soneralla on onkkuja Swenin kanssa. Jonkun Soneran päällikön nimi on Risto Pätsi. Pankaas pojat patchit paikalleen serveriin ettei madot mellasta. Hhhohoooo. Röh.

Russian Roulette - Make things click.
Tässä valikoima käteviä lausahduksia tuohtuneille yleisönosastokirjoittajille

"Tasapäistävä peruskoulu" - ai miten niin? Minä en muista yhtään tasapäistävää asiaa kouluajoiltani, päinvastoin.

"Sivistysmaissa ei , toisin kuin Suomessa."

"Tämä on niin suomalaista."

"Me olemme metsäläisiä" - ainakin tuollaisen lauseen kirjoittaja on.

"Yhteiskunnan pelisäännöt" - tätä lausetta on aina käytettävä ilman tarkentavaa viittausta siihen, mitä tarkkaan ottaen noilla "pelisäännöillä" tarkoitetaan. Lakeja? Sosiaalisia normeja? Sama se, "pelisäännöt" ovat kätevä tapa vedota johonkin epämääräiseen auktoriteettiin.

"Perusarvot" - kenen? Miten jotkut arvot voivat olla perus-? Mitäs ne muut arvot sitten ovat? Lisäarvoja? Ai, mutta lisäarvoahan on oikeasti olemassa.

Noita sopivasti yhdistelemällä saa jo tehokkaan kirjoituksen aikaiseksi.
Luontoa valaisintolpassa

Tänään Turunväylää ajaessani näin kotkan valopylvään päässä istumassa. Ihan saman näköinen kuin valokuvissa, ruskea iso lintu ja keltainen käyrä nokka. Ehkä se sittenkin oli haukka, en tiedä, mutta millä haukalla on muka niin selvästi keltainen nokka? Haukat ovat kyllä yleisempiä, Helsingissä näkee haukkoja muutaman kerran viikossa ihan keskustassakin, kun osaa katsoa.

Mitä kotka tekee katuvalaisimen päällä? Antaa varmaan autojen tehdä tappotyön ja hyödyntää sitten raadot. Joka päivä näen ainakin kaksi tai kolme eläimen raatoa tienpenkalla, ne ovat kai rusakoita tai supikoiria. Riittävän älykäs petolintu ei jaksa nähdä vaivaa eläinten jahtaamiseen ja lahtaamiseen, kun ne saa valmiiksi tapettuna tienpenkalta. Turunväylä, tuo lihatiski kotkien supermarketissa.

Millaisenkohan valintapaineen autot aiheuttavat rusakko- ja supikoirapopulaatiossa? Karsiutuvatkohan liian rohkeat yksilöt, jolloin jäljelle jää arempia?

Kerran Katajanokalla kerrostalon seinään törmäsi pöllö keskellä päivää ja taittoi niskansa. Ehkä pöllöt eivät todellakaan näe valoisassa hyvin. Vein sen huvikseni eläinmuseoon, jossa biologi tunnisti otuksen sarvipöllöksi ja kertoi pöllöistä varsin pitkään. Oli mukavaa tavata joku työstään innostunut.

---

Kissa on eläin joka osaa istua paikoillaan levollisen tarkkaavaisena toisella tavalla kuin yksikään toinen eläin. Minusta tätä nimenomaista kissan olemisen tapaa kuvaa hyvin lause "ilmentää Buddha-luontoaan". Pöydällä liikkumatta istuva, rauhallisesti maailmaa tarkkaileva ja sen kanssa sopusoinnussa oleva kissa ilmentää Buddha-luontoaan, ei sitä toisin voi sanoa.
Yhteensattumat jatkuvat, nyt Kokkarinekin mainitsee Connectionsin blogissaan.

9.10.03

Yhteyksiä

Luen Oliver Sacksin Uncle Tungstenia, ja siinä on lainaus äskettäin lukemastani John Hersheyn Hiroshimasta (linkki vie tämän blogin arkistoon). Tietyt asiat liittyvät oudosti yhteen.

Joskusmuinoin tuli telkkarista - siis telseestä - hyvä sarja nimeltään "Connections", suomeksi sen nimi taisi olla "Kytkentöjä". Siinä kartoitettiin näennäisesti toisistaan etäällä olevien asioiden tai keksintöjen välisiä yllättäviä yhteyksiä. Sacksin kirjassa on aika tavalla samankaltainen ote.

7.10.03

On maanpuolustuskerhoja, miksei ole kuunpuolustuskerhoja?

En sitten lähtenyt kahville eteläiselle pallonpuoliskolle, vaan kuuntelin töissä kahvinheittimen löprötystä ja tyhjensin sen saantolieriöstä (se kannu) osan itselleni. Pari päivää sitten löysin mainion sivuston alkuaineiden jaksollisesta järjestelmästä, ja vietin sen kanssa yhden kokonaisen illan. Theodore Gray - niminen softahemmo on tehnyt puusta alkuaineiden jaksollisen järjestelmä -pöydän, joka sanaleikkinä toimii englanniksi paremmin: Periodic table of elements table. Sai siitä vielä Ig Nobelinkin.

Supermielenkiintoista klikkailla tietoja eri alkuaineista! Sivuilla myös natriumia veteen -videoita, siis juuri tuo koe joka yläasteellakin tehdään nysväisin pienin määrin. Noissa videoissa natriumia on vähän enemmän. Tällä sivulla taas on linkki aivan hulvattomaan Revigator-nimisen laitteen käyttöoppaaseen. Revigaattori on radioaktiivisella mineraalilla vuorattu vesisäiliö, joka tekee vedestä radioaktiivista. Laitteen opaskirjanen hehkuttaa radioaktiivisuuden olevan terveellistä, onhan se luonnontuote.

Sivua lukiessani tunsin itseni nörtiksi jälleen. Minulla oli onni olla yläasteella ja lukiossa koulussa, jossa sai olla juuri niin kummallinen kuin halusi, toisin sanoen ei tarvinnut pelätä joutuvansa epäsuosioon jos tykkäsi viritellä fysiikan labrassa korkeajännitekeloja tai äikäntunnilla analysoida runoja. Tämä johtui nähdäkseni siitä, että kouluun oli päätynyt harvinainen määrä populaarikulttuurista piittaamatonta väkeä, niin pojissa kuin tytöissäkin. Kun populaarikulttuurin vaikutus ei ole vahva, koulussa ei tarvitse pelata sosiaalisia pelejä vaan voi keskittyä siihen mikä kiinnostaa. Suurin osa nykyisestä populaarikulttuurista tuntuu suhtautuvan vihamielisesti älyn käyttöön, tai pikemminkin intohimoiselle omistautumiselle jollekin sellaiselle asialle, joka ei ole populaarikulttuurin piirissä coolia. Ei ole sattumaa, että lainasana "nörtti" on peräisin anglosaksisesta maailmasta - se heijastelee juuri tätä kehitystä. Siinä missä suomen vastine "hikipinko" viittaa lähinnä koulussa esiintyvään koenumeropyrkyryyteen, "nörtti" määrittelee koko ihmisen sosiaalisen aseman.

Mielenkiintoista tässä asiassa on se, että kyseinen yläaste ja lukio ovat nykyään ämteeveen lukiovertailun alimmassa kolmanneksessa, ja ovat varmaan aina olleetkin. Mikään eliittikoulu se ei siis ollut.

Voisi ajatella, että jos poikaoppilas saa olla vapaasti nörde, hänestä tulee outo ja friikki otus joka ei koskaan saa naisia ja jolle kaikki nauravat. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Jos koulussa saa olla sellainen kuin on, siis niin ettei koskaan tajuakaan olevansa outo johonkin perusnuoreen verrattuna, kehittyy sen verran tasapainoiseksi, ettei sosiaalinen elämä tulevaisuudessakaan kärsi. (Koko "sosiaalinen elämä" -käsite muuten on toivottoman anglosaksisesti värittynyt sekin.)

6.10.03

Suomessa on sanamuunnosslanginsa tyyliin kepupullo -> pupukello ja niin edelleen. Ranskassakin on Verlan-slangi, joka sekin perustuu tavujen paikan vaihtumiseen. Minä olen viime aikoina kehitellyt sanamuunnosslangista syvemmälle menevän version, joka sekoittaa tavut ja äänteet tehokkaammin, näin:

lentokone -> tenloknoe
helikopteri->hekilpoteri
metroasema->termosamea

ja niin edelleen. Sitten on vielä raaputusmuunnokset, tyyliin "Käymälää saa käyttää vain junan kulkiessa" -> "Käymälää ___ k_yttää ____ junan k___i_ssa." Paras koskaan näkemäni on

Pankkiautomaatti -> _ankk_a_tomaatti

Sen nähtyäni olen aina sanonut pankkiautomaattia ankkatomaatiksi.

5.10.03

Sain kutsun kahville, mutta kahvila sijaitsee maapallon toisella puolella. Olisi voinut olla jännittävääkin yrittää ehtiä perille ennen sulkemisaikaa; 20-tuntisen lennon ja taksimatkan jälkeen olisi kupillinen kahvia varmasti maistunut.

Näin tänään kurkiauran joka aurasi tietään etelään. Olen kerran nähnyt kurkiauran kuumailmapallosta, ja se oli kolmiulotteisuudessaan viehättävä näky. Aura oli hieman alempana kuin pallo, ja näin kurjet siis yläviistosta, kun ne lensivät äänettömästi ilmameressä minne ikinä olivatkaan matkalla. Kuumailmapalloilu on mukava kokemus, on hiljaista, pallossa ei tuule koska se liikkuu samaa nopeutta tuulen kanssa, eikä kylmäkään tule kun pään yläpuolella on satoja kuutiometrejä kuumaa ilmaa pussiin vangittuna. Itse asiassa hiki siinä tulee. Näkymät ovat loistavia, ja kun jaksaa huolellisesti tarkkailla vaikkapa ensi vilkaisulta tasaisen tylsältä näyttävää metsää, siellä alkaa huomata yllättävän paljon yksityiskohtia.

Luonto sinänsä ei itse asiassa minua paljonkaan enää viehätä, outoa kyllä. Ajoin tänään Bodominjärven ympäri, poikkesin metsää haistelemassa ja tulin taas samaan lopputulokseen kuin aina ennenkin. Villissä luonnossa on jotakin ärsyttävää, kulttuurimaisema on se josta pidän. Suomenlinna, vuosisatoja viljelty maalaismaisema, Kaivopuisto, saaristolaiskylät ja niin edelleen ovat luontoa minun mieleeni. En siis ole pesunkestävä urbaanikko. Sitäpaitsi Suomen luonto ainakin teiden varsilla on rasittavaa pöheikköä, kesäisin kiukkuisen vihreää vihermassaa ja talvisin pajunoksien sekamelskaa. Olen joskus suunnitellut valokuvausprojektia, jossa kuvaisin moisia epäpaikkoja - teiden, alikulkutunneleiden ja pyöräteiden viereisiä tiheitä pöheikköjä, joihin silmä on niin tottunut ettei enää niitä huomaakaan.

Joskus suunnistusta harrastaessani opin inhoamaan Suomen metsien ryteikköjä, soita ja louhikkoja, sillä Akseli Gallen-Kallelamaista jylhää ja kaunista erämaata on Suomessa kovin vähän.

--

Luki- ja kirjoitushäiriöt ovat lisääntyneet. Mitä jos syynä onkin jokin sikiönkehitykseen vaikuttava toistaiseksi tuntematon tekijä. Kännyköiden mikroaaltosäteily tai jokin kemikaali, esimerkiksi jokin tietystä uudesta muovilaadusta haihtuva aine, joka häiritsee aivojen kehitystä? Korreloiko lukihäiriöiden lisääntyminen matkapuhelinten tiheyden lisääntymisen kanssa, ja jos, niin onko syy-yhteyttä olemassa?

3.10.03

Oudon moni blogi sisältää viittauksia Absoluuttiseen Nollapisteeseen. Minäkin tykkään, mutta vain Muovi antaa periksi -levystä, kaikki muu yhtyeen tuotanto on huonoa.


-se-päätteinen slangi

Olen päättänyt luoda uuden puhekielen, jonka pääosassa ovat -se päätteiset sanat:

televisio -> telse
karkki -> karse
jalkapallo -> jalse

Siis näin:

"Kattelin telseestä jalsetta ja mussutin karsetta."

tai

"Anna karsetta!"

Pikanttina lisänä toimii -le-päätteinen puhunta

Tietokone -> tietle

"Pelasin tietleellä jalsetta, parempaa kuin telseen kattelu."



2.10.03


Olkoon nyt sitten tämän kerran

My inner child is ten years old today

My inner child is ten years old!


The adult world is pretty irrelevant to me. Whether
I'm off on my bicycle (or pony) exploring, lost
in a good book, or giggling with my best
friend, I live in a world apart, one full of
adventure and wonder and other stuff adults
don't understand.


How Old is Your Inner Child?
brought to you by Quizilla


Aalloilla

Moni kuuntelee tavallisia radioasemia, kuten Radio Helsinkiä, joka on minunkin suosikkini. Tosin oma radionkuunteluni on kokenut kolauksen nyt kun mobiilwagenistani hajosi radio, ja työpaikalla radion kuuntelu häiritsee.

On toisenlaistekin radionkuuntelua, nimittäin radiomajakoiden metsästystä. Äkkiseltään ajatus kuulostaa kummalliselta: mitä kumman iloa on kuunnella hidasta morsetusta joka toistuu samanlaisena kerta toisensa jälkeen. Mutta jotain lumoavaa siinä on. Löysin kirpparilta vanhan putkiradion, josta saa joitakin majakoita kuuluviin, ja onkin niin että hitaasti kohinan seassa toistuva morsetuksen rytmi on jokseenkin rauhoittava. Majakat lähettävät lyhyttä kirjainkoodia itsepintaisesti kerta toisensa jälkeen, säässä kuin säässä. Koskaan väsymättä ne tuuttaavat omaa olemassaoloaan eetteriin odottamatta vastausta. Miten miellyttävää onkaan pimeänä räntivänä talvi-iltana kuunnella jossakin mantereen reunalla piipittävää radiomajakkaa ja sen metallinsointuista sähkötyksen ääntä. On eriskummallinen kokemus selata asteikkoa, kahlata läpi kohinan ja erottaa yhtäkkiä ionosfäärin ja aurinkotuulen satunnaismetelin seasta jokin merkitystä kantava signaali; ihmisen valmistama laite joka kärsivällisesti ja verkkaisesti ilmoittaa olevansa täällä, ikuisesti laajenevien radioaaltorintamien sarjana.

1.10.03

En ole ostanut CD-levyjä muutamaan vuoteen, mitä nyt Radioheadin uusimman tuossa kesällä. Se jaksoi innostaa muutaman viikon, mikä on jo aika paljon. Suurimman osan kiinnostavasta musiikista olen löytänyt kirjastosta ja netistä, enkä tunne jälkimmäisestä edes huonoa omaatuntoa, sillä ei niitä kappaleita olisi mistään levykaupasta löytänytkään. Ainakaan helposti.

Maailmassa tehdään onneksi hyvää musiikkia jota saa ilmaiseksi, kuten Diu Dau Tapes. Suurin osa Kuuntele-osion mp3:sista on ihan huttua ja syvältä, mutta joukossa on kaksi helmeä (mieleni tekisi sanoa helmtä): Ahkerien Simpanssien "Kyse on viestistä" ja "Hiukset osa kaksi". Ne voi ladata turmiollisessa ämpärimuodossa Kuuntele-sivulta.