21.12.03


Tuonen spurgu julistaa joulurauhan

Yksi joulun vastenmielisimmistä ilmiöistä on mielestäni joulurauhan julistus. Ensinnäkin sen teksti on uhittelevan autoritaarinen, mikä nyt on ehkä paikallaankin, mutta sen lisäksi tekstistä tuntuu puuttuvan osa. Ensin pelotellaan rangaistuksilla, ja sitten yhtäkkiä toivoitetaan hyvää joulua, mikä saa aikaan oudon koomisen ja töksähtävän vaikutelma. On varmaa, että tekstin autoritaarinen sävy on osaltaan taannut sen suosion, sehän edustaa sitä tyyliä jolla vallanhaltijat ovat Suomessa aina alamaisilleen puhuneet. Tietyllä tavalla jopa pidän tekstin vanhahtavasta tyylistä, toisaalta taas se ärsyttää minua.

Tilaisuuden musiikkivalinnat, Maamme-laulu, Jumala ompi linnamme ja Porilaisten marssi sotilassoittokuntien soittamana ovat aina oudoksuttaneet minua, ikään kuin joulurauhan julistuksesta haluttaisiin tehdä itsenäisyyspäivän lisäosa. Erityisen surkuhupaisaa on, että Porilaisten marssin sanoitukset ovat kaikkea muuta kuin rauhanomaiset, säkeissä "pois, pois rauhan toimi jää", veri roiskuu ja poikamme osallistuvat kansainväliseen kriisinhallintaan Puolan, Lützin, Leipzigin ja Narvan mailla kuin Natossa ikään. Yök, en tykkää ollenkaan.

Koko joulurauhan julistuksen muoto ja sisältö on arveluttava, mutta sitä ei tajuta, koska kyseessä on perinne. Perinteitä arvostetaan perinteinä, niiden muoto ja sisältö jää usein taka-alalle.

Ei kommentteja: