16.11.03

Marraspimeys vaikuttaa sittenkin, vaikka luulin että tänä vuonna selviäisin kaamosajasta helpolla. Ensin katosivat unet, ja sitten katosi toimeliaisuus. Yhtään ei tietenkään helpota tuo juttu johon viittasin viikon takaisessa merkinnässäni. Voihan paska.

Kun menee humalassa nukkumaan, näkee kyllä unia. Viime yönä onnistuin poikkeuksellisen hyvin näkemään unissani valoa ja valaisimia, mistä sitten ikinä johtuukaan. Tunsin kuinka pupillini oikeasti supistuivat suljettujen silmäluomieni takana kun tuijotin puoliunissani näkyviä valaisimia.

Liikuntakaan ei piristä muuten kuin fysiologisesti. Unet ovat hävinneet ja se on huono merkki. Mitä iloa on pelkässä nukkumisessa? Tarvitsen unia, helvetti sentään.

Ei kommentteja: