20.10.03

Lausutaan kuten kirjoitetaan koeajoi tänään Jokeri-linjan. Ihan kiva linja, mutta armottoman hidas. On se nyt vaan perseestä, että minulla on 15 kilometrin työmatkan taittamiseen neljä tai viisi eri joukkoliikennereittivaihtoehtoa, joista hitain kestää tunnin ja nopein eli Jokeri 50 minuuttia, ja kaikissa on pakko vaihtaa. Miten tällainen voi olla mahdollista pää-kaupunki-seudulla? Ajan siis edellenkin mobiilwaagenilla töihin varttitunnissa, saastuttaen ilmaa ja kuljettaen itseäni yksin tonnin painoisessa rautamöhkäleessä niinkuin Luonnon Pahin Vihollinen ikään.

Jokeri-yhteenveto. Kiitämme:

+ sitä että se nyt yleensä kulkee tuosta
+ kivaa nimeä

Moitimme

- hitautta. Mikä helvetin pakko Jokerin on kiertää sekä Otaniemi että Keilaniemi, kun minä haluan töihin mahdollisimman suoraviivaisesti?

Lähijunassa tapahtui seuraava keskustelu:

- Osaatteko ensiapua

- En, onko jotain sattunut

- Siis jos pyörtyisin tähän ette osaisi auttaa?

- Öh, no en.

- AI ETTE OSAISI AUTTAA! Tiedättekö, minä olen juuri käynyt luovuttamassa verta! Minä olen ve-ren-luo-vut-ta-ja!

- Vai sillä lailla.

- MINÄ LÄHDEN NYT POIS KUN EI TÄÄLLÄ SAA EDES APUA JOS PYÖRTYY!

Tervemenoa vain. Joutuukokan verenluovutukseen menevä jättämään lääkkeet pois pitkäksikin aikaa?





Ei kommentteja: